Riitelyn
loppu
Tuskin
ketään tarvitsee muistuttaa, mitä yhteiskunnallisesti merkittäviä aikoja tässä
taas eletään. Enkä nyt tarkoita Mayojen maailmanloppua, sillä sitä ennen
ehditään pitää kotimaassamme vielä kunnallisvaalit.
Kansakunnan
talouden ahdinko on tosiasia, jonka edessä kunnanvaltuustoihin pyrkivät päällepäsmärit
joutuvat punnitsemaan lupauksiaan. Kirjavalle ja epärealistiselle populismille
ei oikein ole sijaa, synkkien talousfaktojen värittäessä tulevaisuuttamme mustanharmaaksi.
Olemme samassa laivassa kaikki.
Tarkastellaanpa
vertauskuvallisesti tätä yhteistä laivaamme hieman tarkemmin. Unohdetaan värit
ja puoluetunnukset ja vedetään vesimatkastamme viileän väritön analyysi.
Aikaisemmat
rakentajasukupolvet ovat rakentaneet meille laivan tarpeeksi vahvaksi vedenvoimia
ja vaaroja vastaan. Meidän sukupolvemme vuoro on nyt taittaa merimatkaa huomioiden,
että jälkeemme laivamatkaa jatkavat omat lapsemme.
Laivassa
kansia on kolme ja matkustajia joka kannella. Alakannella kytee alituinen
kapina. Nurisevat matkustajat ovat tilaansa tyytymättömiä. He eivät siedä valoa
ja ovat siksi sulkeneet tähystysluukut. Ilma onkin siellä tunkkaista ja
koleudessa palelevat ihmiset keskenään riitaisia. Käynnissä on jatkuva
kukkotappelu. Ylemmiltä kansilta pudotetaan jatkuvasti ravintoa, mutta riittävän
määrän mittaaminen on miltei mahdotonta, sillä alakannella on pimeää ja siellä
eletään alituista kränää ja hätää. Huolestuneina yläkansien matkustajat kuuntelevat
alakansilaisten vimmaisia aikomuksia lämmittää tilaansa hakkaamalla laivanpohjan
vankkoja puurakenteita polttopuiksi. Alakannen peräosan konehuoneessa lapioidaan
hiiliä laivan mahtavan koneiston kattilaan ja pidetään kuumana kihisevää
laitteistoa toimintakunnossa. Vaikka väki konehuoneessa on jo vanhaa, suorittaa
se silti kriittisen tärkeää tehtäväänsä opin ja ohjeiden mukaisesti. Kone
yskähtelee, mutta käy.
Keskikannella
seurustellaan keskenään ja katsotaan viihdyttäviä elokuvia. Suuri kangas on
levitetty keulaan, niin että se peittää menosuunnan näkyvistä. Ikkunaluukuista
voi tahtoessaan katsella laivan molempiin sivusuuntiin ja myös taaksepäin
tulosuuntaan. Päällepäin katsottuna matkanteko vaikuttaa sopuisalta, mutta
arvaamattomasti jännitteitä on kehittynyt myös keskikannella matkustavaisten
keskuuteen. Kiivaita keskusteluja käydään laivan kulkemasta matkasta ja pienissä
porukoissa kinastellaan tehdyistä reittivalinnoista. Napinaa synnyttää myös kyltymättömien
alakannen matkustavaisten ylenmääräinen ruokkiminen. Keskikannen matkustajat
näkisivätkin mieluusti, että yläkansi osallistuisi avokätisemmin alakannen
ruokkimiseen kuitenkin ilman, että siinäkään tapauksessa tinkisi keskikannen
elättämisestä. Peräosassa palvellaan laivamatkustajien monia tarpeita useilla
eri kielillä ja lukuisilla käytännöillä. Henkilökunta on tietoinen tehtävästään,
mutta sitäkin tietoisempi oikeuksistaan. Useasti eripuraa palveluryhmien
välille syntyykin sekä tehdyistä että tekemättömistä töistä. Ryhmät kilpailevat
keskenään saavuttaakseen enemmän etuisuuksia toisiinsa nähden.
Yläkannella
on avaraa, valoisaa ja hiljaista. Suurissa ikkunaluukuissa on kestävät lasiruudut,
jotka suojaavat omanarvon tuntevia matkustajia oikukkailta sääilmiöiltä ja kiusallisilta
ääniltä. Matkustajien keskuudessa spekuloidaan hillitysti näkyvissä olevista reittivaihtoehdoista,
tuultensuunnista ja karikkojen sijainneista. Kuitenkin huomattavaa hermostuneisuutta
synnyttää massiivinen sumuvalli, joka on kasvanut peittämään näkymiä eteen.
Myös etäisen alakannen kapinallisten edesvastuuttomat lämmitysaikomukset sekä
keskikannella alati kasvavat lisäetuuksien vaatimukset ovat aiheuttaneet
ärtymystä. Yläkannen seinien ulkopuolella kalastetaan merenravintoa ja kerätään
sadevettä laivalla matkustavien kansilaisten tarpeita tyydyttämään. Parhaat
kalastajat ja uutterimmat vedenkerääjät palkitaan hyvillä ansioilla ja
arvostetuilla asemilla.
Tämä
on tilanne: alhaalla on pimeää ja kylmää, siellä alkaa myös olla ahdasta, sillä
jostain sinne ilmestyy aina vain uusia matkustajia omine tarpeineen ja
kipuineen. Keskellä käydään keskinäistä kilpaa arvoasemista, kiistellään saavutettujen
etujen ehtoja entistä paremmiksi ja katsellaan loppumatonta viihdekuvaa. Ylhäällä
puolestaan suunnistetaan, spekuloidaan valinnoilla, hankitaan laivaan ravintoa ja
tienataan tehdyn työmäärän mukaan.
Ongelmia
laivalla alkaa todenteolla kasaantua, kun alakannella aloitetaan laivan tukirakenteiden
hakkaaminen polttopuiksi ja koneenlämmittäjät väsyvät vanhuuttaan. Keskikannelta
heille huudetaan, ettei yläkannelta enää anneta tarpeeksi ravintoa ja syytetään
yläkannen matkustajia vastuuntunnottomiksi. Samalla keskikansi muistaa korostaa
omaa syyttömyyttään ja hyvää tahtoaan, vaikka ottaakin ylhäältä annetusta
ravinnosta leijonaosan itselleen.
Keskikannella
on omatkin ongelmansa ja myös siellä on alkanut tulla tungosta. Hermoja turruttava
elokuva pyörii loppuun alkaakseen heti uudelleen. Koko ajan on käynnissä satoja
pikkupalavereja ja kymmeniä yhteiskokouksia, joissa keskikannen matkustajien levottomuutta
rauhoitellaan uusia helpotuksia ja lisäoikeuksia myöntämällä. Ahdingon yltyessä
heitä kannustetaan katsomaan etupään elokuvaa tai peräikkunasta avautuvia merimaisemia.
Yläkannellakaan
ei mene sen paremmin. Usva on paksuuntunut jo läpinäkymättömäksi, eivätkä mitkään
kartat ulotu kertomaan edessäpäin olevista olosuhteista. Lisäksi joka päivä joku
kalastaja tai sateenkerääjä, pyrkiessään kaikin voimin säilyttämään normituottonsa,
putoaa laivasta mereen. Menetyksistä huolimatta yläkannen päälliköt vaativat jäljellä
olevilta ravinnontuojilta lisää tuloksia, sillä kasvava keskikansilaisten
joukko valittaa alakansilaisten kärsivän nälkää ja hakkaavan kylmissään laivanpohjaa
polttopuiksi. Hätä haittaa näkyvyyttä entisestään.
Kuinka
laivan käy ja mikä on matkustajien kohtalo?
Ja
lopuksi, mikä olkoon tämän traagisen tarinan tärkein opetus, on huomattava kaikkien
kolmen kannen matkustajien olevan värikylläinen sekoitus jokaisen puolueen ja
aatesuunnan kannattajista. Vertauskuvallisessa kertomuksessa kyse ei siis ole kansien
välisestä puoluepolitiikasta, vaan kyse on suomalaisten ihmisten erilaisista asenteista:
itsekkyydestä, ymmärtämättömyydestä ja vastuuttomuudesta sekä toisaalta työteliäisyydestä,
suvaitsevaisuudesta ja hyvätahtoisuudesta. Vain kaksi tekijää yhdistää
matkustajien kohtalon toisiinsa, sama laiva ja sama matka. Ihmisten asenteet
kilpailevat eduista, oikeuksista ja vallasta.
Minkälainen
olisikaan kuntalaiva, jos sen asioista päättävät valtuutetut jakaantuisivat uppiniskaisesti
periaatteitaan puolustavien puolueiden sijaan asenteittensa perusteella kolmeen
eri kanteen. Mitä äänestäjät tahtoisivat ja kuinka he käyttäytyisivät? Varmaa
vain on, ettei keskinäisellä riitelyllä selvitä sumun seasta pilkistävistä karikoista
ilman pohjakosketusta. Eikä ole väliä, ketkä hukkuvat ensin, sillä meri malttaa
odottaa, eikä arvioi hädänalaisten saavuttamia erioikeuksia.
Palataan
laivalle ja annetaan sinne kansikohtainen mahtikäsky.
Alakannen
matkustajat! Huomio! Avatkaa luukut ja havahtukaa olevanne aavalla merellä. Mikäli
hakkaatte laivarakenteita polttopuiksi, laiva hajoaa ja kaikki hukkuvat.
Lopettakaa siis hakkaaminen. Kantakaa vastuu omasta selviytymisestänne, älkääkä
kuluttako voimavarojanne keskinäiseen tappeluun. Pysäyttäkää ylikuumennut moottori
ja korjatkaa se rauhassa kuntoon.
Keskikannen
matkustajat! Sammuttakaa elokuva, herätkää todellisuuteen ja repikää näkymiä
peittävä kangas alas. Kohdatkaa oma ahneutenne ja antakaa periksi pyrkyryydellenne.
Pelastakaa laivamatkustajat mielipuolisilta taudeilta. Laatikaa uudet pelisäännöt,
niin että kykenette selviytymään tehtävistänne. Ottakaa vastuuta, lopettakaa
turhien kokousten pitäminen ja salaisuuksien kätkeminen.
Yläkannen
matkustajat! Ottakaa joukkoonne edustajat ala- ja keskikannelta. Menkää itse tutustumaan
heidän olosuhteisiinsa ja tekemisiinsä. Käykää yhdessä läpi reittisuunnitelmienne
erilaiset vaihtoehdot ja selvittäkää ravintotilanne tiedoksi koko laivaan. Nostakaa
alempaa lisää kalastajia ja sateenkerääjiä. Odottakaa sumun hälvenemistä, älkääkö
kiirehtikö laivan päämäärätöntä kulkua. Jakakaa näkemyksiä, älkää käskyjä.
Seuraavassa
satamassa halukkaat voivat niin tahtoessaan jättää laivan. Uutta väkeä otetaan
mukaan tarvittava määrä eri kansille. Joka tapauksessa laiva jatkaa pysähdyksen
jälkeen matkaansa ja halkoo aaltoja entistä ehompana!