Oulujoen asialla (esitysosa)

Alustus aiheeseen

Kalevassa (sunnuntai 1.2.2009) oli kolmipalstainen juttu, jossa uutisoitiin Oulujoen asiaa ajamaan perustettavasta osuuskunnasta. Juttu oli kaikin puolin hyvä ja ajatus luonnollisesti kannatettava, onhan se tavallaan oma lapseni. Mutta on silti syytä hieman jarrutella ja oikaista uutista toteamalla, ettei minkään sortin päätöstä minkään sortin toimijasta ole toistaiseksi tehty. Ajatus on kuitenkin esitetty ja mm. tuon Kalevan jutun toivottavasti poikimalle julkiselle keskustelulle saadaan sopivasti syttöjä puolesta ja vastaan. Se olisi nyt mitä hartain toiveeni, ja siksipä rohkenen lähestyä asiasta kiinnostuneita tämän vuodatukseni muodossa. Listaan seuraavaksi esille nostamiani asiakohtia, jotta se selkiyttäisi mahdollisia kommentteja ja tehostaisi vuorovaikutusta.

Selitykseksi

Kirjoittaessani maantieteellisessä mielessä Oulujoesta tai Oulujokivarresta tai Oulujoen alueesta yleensäkin tarkoitan Oulujärvestä alkavaa ja Hailuotoon päättyvää vesi- ja ranta-aluetta sekä niitä kuntia, jotka sijaitsevat vesistön alueella.
Voimassa olevien sopimusten mukaisesti Oulujoen veden omistavat Fortum Oyj sekä Oulun Energia. En ole kiistämässä tai kyseenalaistamassa näiden toimijoiden juridisia oikeuksia veteen tai maa-alueisiin.
Edellä mainitut voimayhtiöt toimivat lakien ja asetusten sekä tehtyjen sopimusten mukaisesti.
Oulujoen ympärillä toimivilla tahoilla tarkoitan yksityisiä tai yhteisöllisiä toimijoita, jotka ovat tai kokevat olevansa jokeen suhteessa joko kotiseudun, asumisen, omistuksen, sijainnin, työtehtävän, harrastuksen tai virkavastuun kautta.


Lähtötilanne


1. Asenneilmapiiri (haaste)

Oulujoki rantoineen pitää sisällään useita eri intressipiirejä. Heistä jokaisella on omia tarvelähtöisiä oletuksia ja odotuksia, vahvoja tunnelatauksia sekä myös vahvoihin ennakkoluuloihin perustuvia varauksia. Tämä sekalainen intressikirjo on tosiasia ja se on muokannut Oulujoen ympärillä käytävää keskustelua joko yksipuoliseksi julistamiseksi tai nurkkakuntaiseksi inttämiseksi. Rakentavan ja sitovan, kattavasti koko jokivartta koskevan yhteistyömallin synnyttäminen onkin haasteista suurin, mutta samalla ehdoton edellytys Oulujoen kehittämiselle ja joen tarjoamien monien mahdollisuuksien hyödyntämiselle.


2. Tarve

Oulujoen asian ajaminen edellyttää yhtä ääntä. Yhden äänen takana on oltava jokivarren asukkaiden ja toimijoiden enemmistön hyväksymä Oulujoki-edustajisto. Oulujoen ääntä käyttää edustajiston valvonnassa ja edustajiston valtuutuksella toimiva juridinen toimielin, joka siis voisi olla esim. osuuskunta-muotoinen, mikäli näin parhaaksi nähtäisiin. On huomattava, ettei tässä tarkoitetun toimielimen ole itse tarkoitus omistaa vettä tai rantoja, sen sijaan elin voi toimia eri osapuolten välillä neuvottelijana, aloitteentekijänä, organisaattorina sekä juridisena osapuolena Oulujoen kehittämiseen liittyvissä asioissa.
Ensimmäinen Oulujoki-edustajisto perustaa juridisen toimielimen, valitsee perustettavaan toimielimeen vastuullisen päällikön ja määrittää päällikön toimivaltuudet, tehtävänkuvan, toiminnalliset tavoitteet sekä työsopimuksen sisällön. Päällikön työsuhde on kokopäivätoiminen, mutta määräaikainen kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Juridinen toimielin on edellytys mm. EU-hankkeiden toteutumisille.


3. Eteneminen

Kunkin Oulujoen varren kunnan (Hailuoto, Muhos, Utajärvi, Vaala) sekä Oulun kaupungin valtuuston puheenjohtaja nimittää kaksi edustajaa tunnustelu- ja valmistelutyötä tekevään selvitysryhmään. Lisäksi työryhmään voivat nimittää oman edustajansa Pohj.Pohjanmaan ja Kainuun Maakuntaliitot sekä Ympäristökeskukset.
Selvitysryhmä vastaa annettujen selvitystehtävien toteuttamisesta 12 kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta.
Syntyvistä kustannuksista vastaavat toimeksiantajat yhdessä erikseen määrättävien jakoperusteiden mukaisesti. Ryhmälle osoitetaan osapuolten toimesta ja niiden välisellä keskinäisellä sopimuksella tarvittavat toiminnalliset resurssit. Selvitysryhmän on toimittava näiden resurssien rajoissa.
Selvitysryhmä voi käyttää työssään ulkopuolisia asiantuntijatahoja oman harkintansa mukaisesti, kuitenkin annettujen resurssien puitteissa. Ulkopuolisia asiantuntijoita ovat esim. Ympäristökeskukset, Maakuntaliitot ja muut viranomaiset sekä osalliset yksityiset henkilöt, yhdistykset ja järjestöt.
Selvitysryhmä kokoontuu kahden viikon välein eri puolella tarkasteltavaa aluetta. Ryhmän toimintaa johtaa ryhmän keskuudestaan nimeämä puheenjohtaja.


4. Selvitysryhmän tehtävä

- Analysoida nykytilanteen haasteet ja mahdollisuudet (Oulujoki SWOT, huomioiden myös alussa mainitun asenneilmapiirin sekä aiemmat kokemukset osapuolten välisestä yhteistyöstä)
- Kartoittaa jokivarren alueen olemassa olevat toimijat sektoreittain
- Visioida tulevaisuuden mahdollisuuksia ja tarpeita
- Pohtia perusteita yhteisen toimielimen perustamiseksi
- Laatia jatkokäsittelyä varten esitys jokivarren alueen kehitysstrategiaksi


5. Selvitysryhmän tavoite

- Oulujoen tarjoamien mahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen elinkeinolähtöisesti, kulttuurisesti sekä virkistysmielessä.
- Yhteisen toimielimen perustaminen edistämään tavoitteiden täyttymistä.


6. Toimielimen tehtävä

- Toimia kaikkia Oulujoen alueen yksityisiä osapuolia edustavana edunvalvojana
- Kehittää alueen elinkeinomahdollisuuksia (elinkeinostrategia)
- Tuotteistaa Oulujoki-palvelut yhden kattobrändin alle (imago)
- Vastata EU-hankkeiden hakemisesta ja koordinoinnista (hanketoimisto)
- Markkinoida aluetta matkailukohteena (markkinointikanava)
- Järjestää itse tai olla osaltaan järjestämässä yleisötilaisuuksia ja tapahtumia (organisaattori)