Oulujoki – kalevalainen Kansallisvirta.
Olen kevätihminen, alkukevään lapsi. Kevät kirkastaa silmiemme sävyt ja hanki heijastaa taivaan sinen. Ihmiseen virtaa energiaa ja mieleen tulvii lämpöä. On uusien ajatusten pesimäaika; aika rakentaa nuotio ja istua sen ääreen viltin päälle ihmettelemään maailman menoa. Aika ajatella.
Muutos on kuin suomalainen vuodenkierto, alituinen ja alati etenevä. Joskus kelit suosivat, joskus kiusaavat, mutta aina koittaa huominen päivä. Ja aina se on yhtä arvaamaton. Jos elämä on muutosta, on elämänhallinta muutoksessa mukana pysymistä, ja elämässä menestyminen muutoksen johtamista. Kaikki muuttuu koko ajan, mutta ihminen itse ratkaisee, kehittyykö muutos parempaan vai huonompaan suuntaan. Minun muutokseni syyt, synnyt ja seuraukset ovat tapahtuneet viimeisten kahdeksan vuoden aikana Kantturassa.
Kantturahan on toki iso ja kömpelö lehmä, mutta vanhassa oulujokisessa sanastossa myös termi, jolla tarkoitetaan isoa lohta. Minun Kantturani ei ole lehmä, eikä lohi, vaan se on elämäni valittu paikka Oulujoen rannalla Vaalan kunnan alueella. Kanttura on sieluni sija ja kehoni kurmottaja. En voi sanoa, kumpi meistä etsi ja löysi toisensa. Aluksi oletin ostaneeni leppoisan lomapaikan, mutta nyt saattaisin enemmänkin oivaltaa Kantturan valinneen minut parturoimaan itsensä edustuskuntoon. Olin kai siihen hommaan saatavilla olleista se sopivin hullu.
Oulujoki on laajan vesistönsä muodossa koko Suomen kuva ja suomalaisuuden selviytymiskertomus. Oulujoki voisi hyvin olla Suomen kansallisvirta. Vapaa Oulujoki muistuttaa meitä ikiaikaisesta itä-länsi–suuntaisesta liikenteestä, tervasta, lohesta, kaupasta, vihanpidoista ja vireästä isänmaallisesta elämästä. Kalevalainen suomalaisuus on oulujokista perimätietoutta ja kansantarustoa. Kun Suomea on uhattu, on Oulujokeakin omimisaikeissa tavoiteltu. Kaikista kovista kokemuksistaan huolimatta itse joki ja rantojen suomalaiset säilyivät vapaina vaikeimpien aikojen ylitse.
Sotien jälkeen, ja vasta kun me itse niin tahdoimme, valjastettiin Oulujoki täyttämään kansakuntamme säilymisen kannalta kriittisen tärkeää tehtävää. Suomi oli selvinnyt sodista, mutta hinta oli murheellisen mittava. Oulujokikin uhrattiin selviytymisemme alttarille. Menetyksemme olivat käsittämättömän suuret ja rauhanehdot epäoikeudenmukaiset. Suomalaisten selviäminen sodista ja sodan seurauksista ei ole ollut itsestään selvää. Henkistä haavanhoitoa tehdään yhä.
Sodanaikaiset suomalaiset nuoret miehet ja naiset muodostivat sankarillisen selviytyjien sukupolven. Sodan jälkeen sankarillisuudelle ei enää jäänyt sijaa, kansakunnan ja kansalaisten oli sovittava uusiin, aatteellisesti ahtaampiin muotteihin. Koitti suurten ikäluokkien synnyttämän sopeutujien sukupolven vuoro. Kipuja on kymmenten vuosien saatossa kohdattu, mutta myös jätetty kohtaamatta. Oulujoki on yksi kohtaamaton kipupiste sodanjälkeisessä historiassamme.
Itse edustan 60-luvulla syntynyttä suunnattomien sukupolvea. Lapsuuteni aikaiset kuvat ovat mustavalkoisia, kuten oli koko nuoruuteni yhteiskuntakin. Vahvasti kahtiajakautunutta. Kansan keskuudessa oli vallalla kaksi vastakkaista oikeudenmukaisuutta, jotka taistelivat keskenään tunkion herruudesta. Oulujoen poikki rakennetut seitsemän betonimuuria symboloivat varsin hyvin silloista henkistä ilmapiiriä, ihmisten omaksumaa yksipuolisen pakotettua vaitonaisuutta. Valtioviisaudeksi sitä sanottiin. Vaihtoehtojen puuttuessa vapaus riistettiin kansallisromantiikan raunioita. Kuin vapaus virrasta, katosi ilo ihmisistä. Elämä ahdistettiin sopimuksiin ja säädöksiin.
Entä nyt, Oulujoki? Joko tämä suuntaansa hakevien suomalaisten sukupolvi osaisi nähdä virtasi viestit väreissä?
Kalevala on opas syntyperäiseen suomalaisuuteen ja ohjekirja itsetuntoiseen ajattelemiseen. Kalevala on mitä suurimmassa määrin oulujokinen tuotos. Kanttura puolestaan on kalevalaisuuden hengessä esiin paljastettu kulttuurinen kohtaamispaikka ihmisen itse itsensä kanssa. Kantturassa on ajateltava. Kanttura ei opeta ketään, eikä tuputa mitään, mutta tarjoaa aidon ja suotuisan tilaisuuden pysähtymiselle ja ajattelemiselle. Johtopäätökset ja vaikutukset ovat ihmisessä itsessään. Oulujoessa virtaa yhä sitä Kalevalassa kerrottua suomalaista kansallistietoutta, mikä alati haastavammaksi muuttuvassa maailmassa pitää ylevää moraaliamme koossa. Meidän velvollisuutemme on herättää Oulujoki henkiin ja hyödyksemme. Virran vapaus on kotiseutulähtöinen vaihtoehto, joka on meissä enemmän kuin muureissa.
Heikki Pesämaa
Torppari
23.1.2011
Ihminen ennen systeemiä
Ongelmista onnelmiin, Heikki Pesämaa 2011
“Ihminen on hyvä.”
Heikki Pesämaa - Muutosmies
IHMISEN ÄÄNI. TAHDONILMAISU TOIVON PUOLESTA.
EDUSKUNTAVAALIT 2011
Miksi vaikuttaminen olisi vaikeaa, oikeudenmukaisuushan on totuuksista vilpittömin. Me suomalaiset kyllä selviämme suomalaisuudellamme, mutta parantaaksemme asemiamme maailman väestönkasvun aiheuttamien uhkien ja globalisaation puristuksessa, on henkistä perustustamme lujitettava. Se tapahtuu kansallista identiteettiämme vahvistamalla. Koti, uskonto ja Isänmaa on yhä ajankohtainen moraaliamme määrittävä ohjenuora ja ajatustemme aatteellinen arvopohja.
- SE MIKÄ ON OIKEIN, ON OIKEUDENMUKAISTA
Itsestäänselvyyksien ja vastakkainasettelun ajat ovat ohitse. Hyvinvointiyhteiskuntaamme eivät uhkaa heikompiosaiset kanssaihmisemme, vaan parempiosaisten harrastamat väärinkäytökset. Yhdessä luominen lisää keskinäistä arvostustamme ja vähentää ennakkoluulojen muodostumista. Yhdessä luomisen meiningillä edistämme parhaiten sitä, mikä on oikein ja oikeudenmukaista. Ihmisarvolähtöisyys voidaan ja se tulee ottaa päätöksenteon loukkaamattomaksi lähtökohdaksi. Palveluiden kansalaislähtöisyys on oikeudenmukaisuutta
Itsetunto-ongelma? Ihmekös tuo, kun holhoava systeemi on puoskaroinut mieliämme. Eheytyminen alkaa ihmisestä, Sinusta ja minusta. - Ongelma. Se voisi olla onnelma.
Kansallisten suursaavutustemme taustalla ovat sisu ja kyky, mutta myös ennakkoluulottomuus, rohkeus, päämäärätietoisuus ja periksi antamattomuus. Suomalaisella sisulla mennään vaikka läpi harmaan kiven!
Lähtökohtaisesti meissä on kaikki menestymiseen tarvittavat ominaisuudet. Kaipaamme kuitenkin onnistumisen kokemuksia kaiken ikäisinä.
Hyvyydentunteemme vahvistuu oivalluksiin opastavalla valistuksella ja luovuuden kykymme mahdollistamiin tekoihin rohkaisemalla. Koulujen opetussuunnitelmiin on lisättävä luovuutta esiin nostavaa opetusta.
KANSALLISTRAUMAMME ON HEIKKO ITSETUNTO.
Parhaat bisnesideat ovat yksittäisiä oivalluksia. Markkinat eivät odota määrättömästi hyviäkään ideoita. Luottamuksen henki on kaiken A ja O tuotekehitystyön rahoituspäätöksiä käsiteltäessä. Kohdennettujen rahoitusratkaisujen tehtävänä on auttaa keksijää tuotteistamaan ideansa oikea-aikaisesti. Kumppanuuden on perustuttava keskinäiseen luottamukseen, yhteiseen tahtoon ja ymmärrykseen. Keksijän on voitava keskittyä keksintönsä valmistamiseen. Kaikki muu, mikä ei ole inhimillistä, on kehitystyössä epäoleellista.
Kipupisteet on tunnettava, nimettävä ja uskallettava kohdata. Mörkömme ovat turvattomuuden tunnetta ja epäonnistumisen pelkoa.
Mitä vaikeammat lukot, sitä vahvemmat avaimet.
Yhdessä. Tässä on yksi ja siinä toinen. Lähdetäänkö avaamaan? ...eikö niin. Auki ja eteenpäin!
Asunto on asuttava kodiksi, asuinaluekotiseuduksi. Kotiseutuidentiteetti. Mikä mahtava perintö!
KYLÄPOLITIIKKA KUNNIAAN!
Kodittomuuden ja juurettomuuden tunne vaivaa nuorisoamme. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana perhekeskeinen koti-instituutio on rappeutunut neliöhinnoitelluksi asuntokohteeksi. Osoite on onnea oleellisempi.
Kehityssuunta on ollut väärä. Koti on lapsen oikeus mukaviin muistoihin. Kodin kuuluu olla turvan tyyssija ja kasvun kehto.
Naapurustojen yhteisistä kokoontumispaikoista on hyviä kokemuksia. Kylätalo, asukastupa, tai muu vastaava tila voidaan saada vielä paremmin palvelemaan asukkaiden yhteisenä olohuoneena.
Tykkää ensin itsestäsi, tykkäät sitten lähimmäisistäsi, ja kohtapa tykkäät ympäristöstäsi! Tykkää elämästä! Elämäkin tykkää Sinusta!
VIRTUAALITODELLISUUS ON UHKA OMALLE AJATTELULLEMME
Ajattelua on, että ajatellaan enemmän. Valtava viihdetykitys uhkaa meitä ja nousevia suomalaisia sukupolvia. Kaikki tieto on saatavissa verkosta ilman, että tarvitsisi juurikaan ajatella muuta kuin hakusanoja.
Ilmiö on vakava ja siihen olisi puututtava ihmisen luontosuhdetta elvyttämällä. Luontosuhde alkaa A:sta, ajattelemisesta. Ajattelemista auttaa, jos suhde omaan itseen on kunnossa. Ajattele.
Paljon poruja mahtuu politiikkaan, mutta VAIKUTTAMINEN ON TYÖTÄ. YHTEISTYÖTÄ.
Demokratia on oikeudenmukaisuuksien välistä kilpailua ja päätöksentekoprosessi on asiavetoista yhteistyötä. Joskus havahdumme siihen, että olemme vetäytyneet periaatteellisiin poteroihimme.
Yhdessä luomisella ja ihmisarvoisella otteella estämme poteroihin kaivautumisen. Tuloksena ovat oikeudenmukaisemmat ja edistyksellisemmät päätökset sekä lämminhenkisempi prosessi.
Päätöksenteon vastuullisuus on tahtoa toteuttaa enemmän yhteisiä asioita kuin edistää omia pyrkimyksiä. Oman näkemyksen huomioon saattamiseksi on päämäärätietoisen päättäjän käyttäydyttävä tahdikkaasti ja nöyrästi sekä jaksettava toimia uutterasti. Ison ja yksimielisen edustajaryhmän tuki on vaikuttamisessa ensiarvoisen tärkeää.
Vuorovaikutteinen avoimuus on molemminpuolista aitoutta, kykyä ymmärtää ja tehdä itsensä ymmärretyksi. Avoimuus on terveen tasapainoinen tila, jossa itsetehostus on tarpeetonta. Pelkästään yhden päättäjän omiin intresseihin ja motiiveihin perustuvalla politiikalla ei Suomea paremmaksi rakenneta.
Suvaitsevaisuuden henki on asiavastuuta ja avoimuutta. Vastuullisuus tarkoittaa hyvää tahtoa ihmisten välillä ja avoimuus on ymmärtämisen jakamatonta oikeutta.
INNOSTAVA IKÄÄNTYMINEN
Lähivuosien aikana väestömme vanhenee vääjäämättä. Yhä enemmän ja yhä parempikuntoisia suomalaisia vanhuksia kulkee joukossamme miettien, kuinka pysyä mukana, ja kuinka ohjelmoida päivänsä mielekkäästi. Väestön huoltosuhde muuttuu dramaattisesti ja sen mukana kasvavat hoivahaasteet avaavat kokonaan uusia hyödyksi olemisen mahdollisuuksia.
Suuri suomalainen vanhusväestö on arvokas osa hyvinvoivaa yhteiskuntaamme. Meidän nuorempien velvollisuutena on vastata jokaisen seniorisuomalaisen ihmisarvoisesta vanhenemisesta. Velvollisuus on vuorollaan jokaiselle sukupolvelle erääntyvä kunniavelka.
Kotona asumisen edellytyksiä on parannettava. Palvelurakenteita on kehitettävä, uusia palvelutoimialoja synnytettävä. Mustavalkoinen raja julkisen ja yksityisen palveluiden välillä on hälvennettävä ja väritettävä lukuisilla uusilla väreillä.
Ei ikä tee ihmistä turhaksi - jokainen suomalainen on koko ikänsä merkittävä.
Yrittäminen on vastuuntuntoisen ihmisen elämänlaatuinen valinta.
Muumifiilis? Se on hauska juttu! Muumifiilis on häpeämättömän konstailematonta positiivisuutta. Uskoa siihen, että hyvä peittoaa pahan hyvällä.
Kansallinen asennemuutos yrittämistä ja työnantajuutta kohtaan on tapahduttava aidosti ja nopeasti. Yrittäjyys ansaitsee kiitosta ja kunnioitusta enemmän kuin kyynisyyttä ja kyseenalaistuksia. Ainoastaan toimivat ja vastuulliset yritykset mahdollistavat hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteiden kestävyyden.
KASVU KANNATTAA SUOMEA - KANNATTAAKO SUOMI KASVUA?
Yritysten yhteiskuntavastuu on kasvuhakuisuutta ja velvoitteiden oikeellista hoitamista. Julkisen sektorin vastuulla on vireän toimintaympäristön turvaaminen ja ylevän kokonaistaloudellisen näkökohdan huomioiminen hankintoja tehdessä. Kilpailutuksen ehtoja voidaan hankintalain hengen mukaisesti säätää suosimaan paikallisia yrityksiä ja lähituotantoa.
Jokainen yritys kasvaa mahdollisuuksien mukaan. Jos mahdollisuuksia ei anneta, ei kasvuakaan tapahdu. Kuitenkin on kiistatta selvää, että kasvu kannattaa Suomea. Kasvu tuo töitä, investointeja ja verotuloja. Vapaassa demokratiassa työttömyysongelmat ovat moniulotteisia. Työllistymisen konsteja on monia, mutta yhä lisää tarvitaan.
Pallo on meillä päättäjillä.
Minun pallossani lukee: “Intressi on ehdoton!”
http://www.pesamaa.fi/
Heikki Pesämaa
- 45 vuotta
- Avioliitossa, 3 lasta
- Kotipaikka Oulu, Pikkarala
- Yrittäjä
- Kaupunginvaltuutettu (kok)
- Lähidemokratiatoimikunnan puheenjohtaja
- Työllisyystoimikunnan jäsen
- Business Oulun johtok.varaj.
- Uuden Oulun Osallisuuden ja Vaikuttamisen toimikunnan jäsen
- Kokoomuksen Pohjois-Pohjanmaan piirihallituksen jäsen
- Harrastukset: historia, Isänmaa, Oulujoki, maisemanhoito ja kulttuuri
- Sotilasarvo: yliluutnantti
Nouse mukaan - Tämä tarina jatkuu
Heikki Pesämaa
http://www.pesamaa.fi/
“Ihminen on hyvä.”
Heikki Pesämaa - Muutosmies
IHMISEN ÄÄNI. TAHDONILMAISU TOIVON PUOLESTA.
EDUSKUNTAVAALIT 2011
Miksi vaikuttaminen olisi vaikeaa, oikeudenmukaisuushan on totuuksista vilpittömin. Me suomalaiset kyllä selviämme suomalaisuudellamme, mutta parantaaksemme asemiamme maailman väestönkasvun aiheuttamien uhkien ja globalisaation puristuksessa, on henkistä perustustamme lujitettava. Se tapahtuu kansallista identiteettiämme vahvistamalla. Koti, uskonto ja Isänmaa on yhä ajankohtainen moraaliamme määrittävä ohjenuora ja ajatustemme aatteellinen arvopohja.
- SE MIKÄ ON OIKEIN, ON OIKEUDENMUKAISTA
Itsestäänselvyyksien ja vastakkainasettelun ajat ovat ohitse. Hyvinvointiyhteiskuntaamme eivät uhkaa heikompiosaiset kanssaihmisemme, vaan parempiosaisten harrastamat väärinkäytökset. Yhdessä luominen lisää keskinäistä arvostustamme ja vähentää ennakkoluulojen muodostumista. Yhdessä luomisen meiningillä edistämme parhaiten sitä, mikä on oikein ja oikeudenmukaista. Ihmisarvolähtöisyys voidaan ja se tulee ottaa päätöksenteon loukkaamattomaksi lähtökohdaksi. Palveluiden kansalaislähtöisyys on oikeudenmukaisuutta
Itsetunto-ongelma? Ihmekös tuo, kun holhoava systeemi on puoskaroinut mieliämme. Eheytyminen alkaa ihmisestä, Sinusta ja minusta. - Ongelma. Se voisi olla onnelma.
Kansallisten suursaavutustemme taustalla ovat sisu ja kyky, mutta myös ennakkoluulottomuus, rohkeus, päämäärätietoisuus ja periksi antamattomuus. Suomalaisella sisulla mennään vaikka läpi harmaan kiven!
Lähtökohtaisesti meissä on kaikki menestymiseen tarvittavat ominaisuudet. Kaipaamme kuitenkin onnistumisen kokemuksia kaiken ikäisinä.
Hyvyydentunteemme vahvistuu oivalluksiin opastavalla valistuksella ja luovuuden kykymme mahdollistamiin tekoihin rohkaisemalla. Koulujen opetussuunnitelmiin on lisättävä luovuutta esiin nostavaa opetusta.
KANSALLISTRAUMAMME ON HEIKKO ITSETUNTO.
Parhaat bisnesideat ovat yksittäisiä oivalluksia. Markkinat eivät odota määrättömästi hyviäkään ideoita. Luottamuksen henki on kaiken A ja O tuotekehitystyön rahoituspäätöksiä käsiteltäessä. Kohdennettujen rahoitusratkaisujen tehtävänä on auttaa keksijää tuotteistamaan ideansa oikea-aikaisesti. Kumppanuuden on perustuttava keskinäiseen luottamukseen, yhteiseen tahtoon ja ymmärrykseen. Keksijän on voitava keskittyä keksintönsä valmistamiseen. Kaikki muu, mikä ei ole inhimillistä, on kehitystyössä epäoleellista.
Kipupisteet on tunnettava, nimettävä ja uskallettava kohdata. Mörkömme ovat turvattomuuden tunnetta ja epäonnistumisen pelkoa.
Mitä vaikeammat lukot, sitä vahvemmat avaimet.
Yhdessä. Tässä on yksi ja siinä toinen. Lähdetäänkö avaamaan? ...eikö niin. Auki ja eteenpäin!
Asunto on asuttava kodiksi, asuinaluekotiseuduksi. Kotiseutuidentiteetti. Mikä mahtava perintö!
KYLÄPOLITIIKKA KUNNIAAN!
Kodittomuuden ja juurettomuuden tunne vaivaa nuorisoamme. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana perhekeskeinen koti-instituutio on rappeutunut neliöhinnoitelluksi asuntokohteeksi. Osoite on onnea oleellisempi.
Kehityssuunta on ollut väärä. Koti on lapsen oikeus mukaviin muistoihin. Kodin kuuluu olla turvan tyyssija ja kasvun kehto.
Naapurustojen yhteisistä kokoontumispaikoista on hyviä kokemuksia. Kylätalo, asukastupa, tai muu vastaava tila voidaan saada vielä paremmin palvelemaan asukkaiden yhteisenä olohuoneena.
Tykkää ensin itsestäsi, tykkäät sitten lähimmäisistäsi, ja kohtapa tykkäät ympäristöstäsi! Tykkää elämästä! Elämäkin tykkää Sinusta!
VIRTUAALITODELLISUUS ON UHKA OMALLE AJATTELULLEMME
Ajattelua on, että ajatellaan enemmän. Valtava viihdetykitys uhkaa meitä ja nousevia suomalaisia sukupolvia. Kaikki tieto on saatavissa verkosta ilman, että tarvitsisi juurikaan ajatella muuta kuin hakusanoja.
Ilmiö on vakava ja siihen olisi puututtava ihmisen luontosuhdetta elvyttämällä. Luontosuhde alkaa A:sta, ajattelemisesta. Ajattelemista auttaa, jos suhde omaan itseen on kunnossa. Ajattele.
Paljon poruja mahtuu politiikkaan, mutta VAIKUTTAMINEN ON TYÖTÄ. YHTEISTYÖTÄ.
Demokratia on oikeudenmukaisuuksien välistä kilpailua ja päätöksentekoprosessi on asiavetoista yhteistyötä. Joskus havahdumme siihen, että olemme vetäytyneet periaatteellisiin poteroihimme.
Yhdessä luomisella ja ihmisarvoisella otteella estämme poteroihin kaivautumisen. Tuloksena ovat oikeudenmukaisemmat ja edistyksellisemmät päätökset sekä lämminhenkisempi prosessi.
Päätöksenteon vastuullisuus on tahtoa toteuttaa enemmän yhteisiä asioita kuin edistää omia pyrkimyksiä. Oman näkemyksen huomioon saattamiseksi on päämäärätietoisen päättäjän käyttäydyttävä tahdikkaasti ja nöyrästi sekä jaksettava toimia uutterasti. Ison ja yksimielisen edustajaryhmän tuki on vaikuttamisessa ensiarvoisen tärkeää.
Vuorovaikutteinen avoimuus on molemminpuolista aitoutta, kykyä ymmärtää ja tehdä itsensä ymmärretyksi. Avoimuus on terveen tasapainoinen tila, jossa itsetehostus on tarpeetonta. Pelkästään yhden päättäjän omiin intresseihin ja motiiveihin perustuvalla politiikalla ei Suomea paremmaksi rakenneta.
Suvaitsevaisuuden henki on asiavastuuta ja avoimuutta. Vastuullisuus tarkoittaa hyvää tahtoa ihmisten välillä ja avoimuus on ymmärtämisen jakamatonta oikeutta.
INNOSTAVA IKÄÄNTYMINEN
Lähivuosien aikana väestömme vanhenee vääjäämättä. Yhä enemmän ja yhä parempikuntoisia suomalaisia vanhuksia kulkee joukossamme miettien, kuinka pysyä mukana, ja kuinka ohjelmoida päivänsä mielekkäästi. Väestön huoltosuhde muuttuu dramaattisesti ja sen mukana kasvavat hoivahaasteet avaavat kokonaan uusia hyödyksi olemisen mahdollisuuksia.
Suuri suomalainen vanhusväestö on arvokas osa hyvinvoivaa yhteiskuntaamme. Meidän nuorempien velvollisuutena on vastata jokaisen seniorisuomalaisen ihmisarvoisesta vanhenemisesta. Velvollisuus on vuorollaan jokaiselle sukupolvelle erääntyvä kunniavelka.
Kotona asumisen edellytyksiä on parannettava. Palvelurakenteita on kehitettävä, uusia palvelutoimialoja synnytettävä. Mustavalkoinen raja julkisen ja yksityisen palveluiden välillä on hälvennettävä ja väritettävä lukuisilla uusilla väreillä.
Ei ikä tee ihmistä turhaksi - jokainen suomalainen on koko ikänsä merkittävä.
Yrittäminen on vastuuntuntoisen ihmisen elämänlaatuinen valinta.
Muumifiilis? Se on hauska juttu! Muumifiilis on häpeämättömän konstailematonta positiivisuutta. Uskoa siihen, että hyvä peittoaa pahan hyvällä.
Kansallinen asennemuutos yrittämistä ja työnantajuutta kohtaan on tapahduttava aidosti ja nopeasti. Yrittäjyys ansaitsee kiitosta ja kunnioitusta enemmän kuin kyynisyyttä ja kyseenalaistuksia. Ainoastaan toimivat ja vastuulliset yritykset mahdollistavat hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteiden kestävyyden.
KASVU KANNATTAA SUOMEA - KANNATTAAKO SUOMI KASVUA?
Yritysten yhteiskuntavastuu on kasvuhakuisuutta ja velvoitteiden oikeellista hoitamista. Julkisen sektorin vastuulla on vireän toimintaympäristön turvaaminen ja ylevän kokonaistaloudellisen näkökohdan huomioiminen hankintoja tehdessä. Kilpailutuksen ehtoja voidaan hankintalain hengen mukaisesti säätää suosimaan paikallisia yrityksiä ja lähituotantoa.
Jokainen yritys kasvaa mahdollisuuksien mukaan. Jos mahdollisuuksia ei anneta, ei kasvuakaan tapahdu. Kuitenkin on kiistatta selvää, että kasvu kannattaa Suomea. Kasvu tuo töitä, investointeja ja verotuloja. Vapaassa demokratiassa työttömyysongelmat ovat moniulotteisia. Työllistymisen konsteja on monia, mutta yhä lisää tarvitaan.
Pallo on meillä päättäjillä.
Minun pallossani lukee: “Intressi on ehdoton!”
http://www.pesamaa.fi/
Heikki Pesämaa
- 45 vuotta
- Avioliitossa, 3 lasta
- Kotipaikka Oulu, Pikkarala
- Yrittäjä
- Kaupunginvaltuutettu (kok)
- Lähidemokratiatoimikunnan puheenjohtaja
- Työllisyystoimikunnan jäsen
- Business Oulun johtok.varaj.
- Uuden Oulun Osallisuuden ja Vaikuttamisen toimikunnan jäsen
- Kokoomuksen Pohjois-Pohjanmaan piirihallituksen jäsen
- Harrastukset: historia, Isänmaa, Oulujoki, maisemanhoito ja kulttuuri
- Sotilasarvo: yliluutnantti
Nouse mukaan - Tämä tarina jatkuu
Heikki Pesämaa
http://www.pesamaa.fi/
22.1.2011
Kampanjan käsikirja, Eduskuntavaalit 2011
Vaalitiimille ja kannattajakunnalle,
Kiitos, että olet.
Kampanjatyötämme arvottavat vilpittömyys, kumppanuus ja päämäärätietoisuus. Onnistumistamme voimme seurata jokaisena aamuna omasta itsestämme. Peilikuva kertoo kipinästä. Katso ja jaksa nousta uuteen lentoon! Jokainen päivä odottaa uusia onnistumisen kokemuksia!
Toivotan meille jokaiselle parasta mahdollista menestystä ja toivon keskuuteemme syntyvän näiden viikkojen aikana uusia elinikäisiä ystävyyssuhteita.
Aito syliote,
Heikki
EDUSKUNTAVAALIKAMPANJAN KÄSIKIRJA 2011
Heikki Pesämaa – Muutosmies.
Perehdytys teemoihin, (TEKSTIVERSIO)
1.
MIKÄ ON OIKEIN, ON OIKEUDENMUKAISTA
Suomi ja me suomalaiset selviämme pitkälle suomalaisuudellamme, mutta parantaaksemme asemiamme maailman väestönkasvun aiheuttamien uhkien ja globalisaation puristuksessa on henkistä perustaamme lujitettava kansallista identiteettiämme vahvistamalla. Koti, uskonto ja Isänmaa on yhä ajankohtainen moraaliamme määrittävä ohjenuora ja arvopohja.
Maahanmuuttoon on suhtauduttava ennakkoluulottomasti, mutta vastuullisesti sekä tulijoita että meitä suomalaisia kohtaan. Oikeudenmukaisuus ei ole jaettavissa osiin ja epätasapainoon. Maahanmuutto onkin ensisijaisesti moraaliseen vastuuseen ja todellisiin tietoihin perustuva oikeudenmukaisuuskysymys.
Lapsilisiä kuuluu tarkastella yhtä lailla oikeudenmukaisuuden kannalta. Onko mielestäsi oikein, että toisaalla kuukausittaiset lapsilisärahat ohjataan kasvamaan korkotileille, kun samaan aikaan on lapsia, joiden ainoa lämmin ateria on kouluruoka. Oikeudenmukaisuutta on turvata kasvuympäristö. Pieni kansakuntamme tarvitsee palvelukseensa kaikki osaajat. Lahjakkuudet eivät kasva ainoastaan yltäkylläisyydessä.
Pitkässä juoksussa vanhempien ja huoltajien kotona tänään suorittama lastenkasvatustehtävä on hyvinvointiyhteiskuntamme säilymisen kannalta keskeisin. Tervettä kasvatusasennetta ei synny ilman epäitsekästä vastuuntuntoa. Pienten lasten vanhempien seisominen leipäjonossa on väärin, mikäli perheen vähät rahavarat on edellisenä päivä-nä haaskattu isän tai äidin elämäntapaisia mielitekoja tyydyttämään. Kasvatusvastuiden sysääminen yhteiskunnalle on epäoikeudenmukaista, mikäli vanhempien tai huoltajien oma tilanne sallisi vastuista selviämisen.
Yhdessä luominen lisää keskinäistä arvostustamme ja vähentää ennakkoluulojen muodostumista. Itsestäänselvyyksien ja vastakkainasettelun aika on ohitse. Hyvinvointiyh-teiskuntaamme eivät uhkaa heikompiosaiset kanssaihmiset, vaan parempiosaisten har-rastamat väärinkäytökset. Yhdessä luomisen meiningillä edistämme parhaiten sitä mikä on oikein. Ihmisarvolähtöisyys voidaan ja tulee ottaa päätöksenteon loukkaamattomaksi lähtökohdaksi. Oikeudenmukaisuutta on se, että palvelut uudistetaan kansalaislähtöisiksi.
Yksi suurimmista periaatteellisista yhteiskuntaamme uudistavista asioista on se, että ihminen pääsee muutoksen kohteesta muutoksen tekijäksi. Toisia kuunnellessamme myös omien korviemme väli uudistuu. Kokoomuksen Korvakampanja on hyvä alku kansalaislähtöisen oikeudenmukaisemman yhteiskunnan ihmislähtöisellä tiellä.
2.
LUOVA OSAAMINEN ALKAA ITSETUNTOISEN IHMISEN VAPAISTA AJATUKSISTA
Kansallistraumamme on heikko itsetunto. Ihmekös tuo, kun holhoava systeemi on puoskaroinut mieliämme. Eheytyminen alkaa ihmisestä, Sinusta ja minusta. Itse on ihmisen tehtävä ajattelutyö. Samaan aikaan hallintokulttuurin tulee uudistua palvelemaan ihmisen itsetunnon tukemista ja elinvoiman vapautumista.
Kansallisten suursaavutustemme taustalla ovat sisu ja kyky, mutta myös ennakkoluulottomuus, rohkeus, päämäärätietoisuus ja periksi antamattomuus. Suomalaisella sisulla mennään vaikka harmaan kiven läpi! Lähtökohtaisesti meissä on kaikkia menestymiseen tarvittavia ominaisuuksia, sillä myös me, aivan kuten esi-isämmekin, olemme hyviä ihmisiä. Hyvyydentunteemme vahvistuu oivalluksiin opastavalla valistuksella ja luovuuden kykymme mahdollistamiin tekoihin rohkaisemalla. Koulujen opetussuunnitelmiin on lisättävä lastemme luovuutta esiin nostavia aineita. Onnistumisen kokemukset kasvattavat kaikenikäisten suomalaisten itsetuntoa!
Pieni Suomi, ja eritoten pohjoinen Oulun alue, on maailmanlaajuisesti tunnettu osaamisestaan ja aikaansaannoksistaan teknologian saralla. Parhaat bisnesideat ovat yksittäisiä oivalluksia, jotka jalostuvat tuotteiksi nähtävissä olevan kysynnän perusteella ja otollisten tuotekehitysolosuhteiden ansiosta. Markkinat eivät kuitenkaan odota määrättömästi. Aikaikkuna on aikansa auki, mutta ikkunan sulkeuduttua ovat mahdollisuudet menneet. Keksintöjen tuotteistaminen on maailmanlaajuista kilpajuoksua aikaa vastaan. Tuotekehitystukea on osattava kohdentaa oikea-aikaisesti, oikeisiin kohteisiin ja riittävästi. Keksijän on voitava satsata tuotekehitykseen koko taitavuutensa resurssi pärjätäkseen aikakilpailussa. Laadukas tuotelanseeraus on aikakriittinen ja kerrasta valmis vietäväksi.
Luottamuksen henki on kehitystyön tukiratkaisuja käsiteltäessä kaiken A ja O. Epäluottamuksen hengessä käsitellyt tukiratkaisut ovat kaikin puolin vajavaisia ja saattavat pa-himmillaan jopa keskeyttää kehitystyön. Keksijä keksii, rahoittaja rahoittaa, tuotteistaja tuotteistaa, myyjä myy ja kansantalous kiittää. Julkissektorin tarjoamaa innovaatio- ja yritysrahoitusta on kehitettävä mahdollistamaan aikakilpailussa pärjääminen. Aito kumppanuus rahoittajan ja yrittäjän välillä perustuu avoimuuteen, yhteiseen intressiin ja molemminpuoliseen luottamukseen.
3.
KYLÄPOLITIIKKA KUNNIAAN!
Kodittomuuden ja juurettomuuden tunne vaivaa nuorisoamme. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana perhekeskeinen koti-instituutio on muuttunut neliömääritellyksi asuntokohteeksi. Arvoa mitataan euroissa, ei onnessa. Valitettavan usein koti on asuinalueella sijaitseva rakennus ja taloudellisin perustein ylläpidetty sijoituskohde. Kehityssuunta on ollut väärä.
Asunto on asuttava kodiksi, asuinalue kotiseuduksi. Koti on ihmiselämän perusyksikkö, jonka arvon määrää siellä asuvien ihmisten hyvinvointi.
Asuinalueiden yhteisistä kokoontumispaikoista on hyviä kokemuksia. Kylätalo, asukastupa tai muu tila voidaan saada vielä paremmin palvelemaan asukkaiden yhteisenä olohuoneena. Tilojen ylläpidosta aiheutuvista menoista vastaa kunta.
Ihmislähtöisiin palvelumalleihin satsaaminen on taloudellisesti viisasta. Siellä missä tehdään asioita yhdessä, talkoillaan ja harrastetaan, siellä eletään pidempään ja terveelli-semmin. Yhdessä luomisessa luottamus vahvistuu. Samalla ihmissuhteiden verkosto monipuolistuu.
Jokaisella suomalaisella ja Suomessa asuvalla on oikeus ymmärtää itseään koskevat asiat. Vaikeaselkoinen ja hallintolähtöinen viestintä on epäoikeudenmukaista. Puheen ymmärtäminen on aina puhujan, ei kuulijan, vastuulla, samoin kuin tekstin ymmärtäminen on kirjoittajan, eikä lukijan, vastuulla. Viranomaisten ja päättäjien on vastattava suomenkielisen viestintänsä ymmärrettävyydestä. Kansalaisilla on kiistaton ymmärtämisen oikeus. Yhteisistä tai yksittäistä kansalaista koskevista asioista on tiedotettava selväsanaisesti ja asianosaisia on kuultava ajoissa. Viranomaisten ja kansalaisten välinen vuoropuhelu on saatava asennevapaaksi ja tasavertaiseksi.
Kyetäkseen välittämään toisista ihmisistä ja ympäristöstään on ihmisen ensin välitettävä itsestään. Välittäminen on ihmisen oman tasapainoisuuden tunne. Se kasvaa ja voi hyvin turvallisuuden ja viihtyisyyden ympäristössä, ihmisen omassa kodissa ja omalla kotiseudulla.
Ihmiset vihaavat toisiaan,
koska he pelkäävät toisiaan.
He pelkäävät toisiaan,
koska eivät tunne toisiaan.
He eivät tunne toisiaan,
koska heillä ei ole siteitä toisiinsa.
Heillä ei ole siteitä toisiinsa,
koska he elävät erillään toisistaan.
- Martin Luther King
4.
VAIKUTTAMINEN ON TYÖTÄ. YHTEISTYÖTÄ.
Demokratia on oikeudenmukaisuuksien välistä kilpailua. Jokaista isompaa päätöstä edeltää perusteellinen selvitysvaihe, jossa eri tahojen tekemiä esityksiä punnitaan asiantuntijoiden toimesta, pohjustetaan suurissa seminaareissa, valmistellaan toimikunnissa ja työryhmissä, sekä viimeistellään palavereissa. Itse päätöksentekotilaisuus onkin usein enää lähinnä muodollisuus.
Päätöksentekoprosessi on asiavetoista yhteistyötä. Joskus havahdumme siihen, että nyt olemme vetäytyneet periaatteellisiin poteroihimme. Yhdessä luomisella ja ihmisarvoisella otteella estämme poteroihin kaivautumisen. Tuloksena ovat oikeudenmukaisemmat ja edistyksellisemmät päätökset sekä lämminhenkisempi prosessi.
Päätöksenteon vastuullisuus on tahtoa toteuttaa enemmän yhteisiä asioita kuin edistää omia pyrkimyksiä. Oman näkemyksen huomioon saattamiseksi on päämäärätietoisen päättäjän käyttäydyttävä tahdikkaasti ja nöyrästi sekä toimittava uutterasti. Ison ryhmän tuki on vaikuttamisessa ensiarvoisen tärkeä, sillä oman esityksen tai näkemyksen perusteleminen suuressa puolueryhmässä on aina helpompaa, kuin puolueiden yhteisissä istunnoissa.
Avoimuus on molemminpuolista aitoutta, kykyä ymmärtää ja tehdä itsensä ymmärretyksi. Avoimessa vuorovaikutustilanteessa itsetehostus tulee tarpeettomaksi. Pelkästään yhden henkilön omiin intresseihin ja motiiveihin perustuvalla yhteistyöasenteella ei Suomea rakenneta paremmaksi. Suvaitsevaisuuden henki on asiavastuuta ja avoimuutta. Vastuullisuus tarkoittaa hyvää tahtoa ihmisten välillä ja avoimuus on ymmärtämisen jakamatonta oikeutta.
5.
INNOSTAVA IKÄÄNTYMINEN
Ikä ei tee ihmistä turhaksi - jokainen suomalainen on koko ikänsä merkittävä.
Lähivuosien aikana väestömme vanhenee. Yhä enemmän ja entistä hyväkuntoisempia suomalaisia vanhuksia kulkee joukossamme miettien, kuinka pysyä mukana ja kuinka ohjelmoida päivänsä. Väestön huoltosuhde muuttuu dramaattisesti koko ajan ja sen mukana kasvavat hoivahaasteet avaavat kokonaan uusia hyödyksi olemisen tilaisuuksia ja yrittämisen mahdollisuuksia.
Suuri suomalainen vanhusväestö on arvokas osa hyvinvoivaa yhteiskuntaamme. Meidän nuorempien velvollisuutena on vastata jokaisen seniorisuomalaisen ihmisarvoisesta vanhenemisesta. Velvollisuus on vuorollaan kullekin sukupolvelle erääntyvä velka.
Velan suorittaminen edellyttää paitsi olemassa olevien palvelurakenteiden kehittämistä, myös kokonaan uusien palvelutoimialojen syntymistä. Mustavalkoinen raja julkisen ja yksityisen sektorin tuottamien palveluiden välillä on hälvennettävä ja väritettävä lukuisilla uusilla väreillä.
Senioriyrittäjyys, osuuskuntayrittäjyys, yhteisöyrittäjyys ja lähiyrittäjyys sekä erilaiset omaishoitamisen uudet mahdollisuudet on huolellisesti kartoitettava. Kotona asumisen edellytysten parantamiseksi on kehitettävä monipuolisia, mutta aina ihmislähtöisyyteen perustuvia vastuullisen yrittämisen malleja. Palveluseteleiden käyttömahdollisuuksia on laajennettava niin, että oikeudenmukaisuusperiaatteet toteutuvat sekä asiakkaan eli tilaajan että palvelun tuottajan kannalta katsottuna.
6.
KASVU KANNATTAA SUOMEA - KANNATTAAKO SUOMI KASVUA?
Kansallinen asennemuutos yrittämistä ja työnantajuutta kohtaan on tapahduttava aidosti. Yrittäjyys on ennen kaikkea ihmisen elämänlaatulähtöinen valinta, ratkaisu, joka ansaitsee kunnioitusta enemmän kuin kyseenalaistuksia. Ainoastaan toimivat ja vastuulliset yritykset mahdollistavat hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteiden kestävyyden.
Julkinen sektori työllistää yli puolet suomalaisista. Julkisen sektorin työpaikat ovat kansantaloudellisessa mielessä tuottamattomia, koska työntekijöiden palkanmaksusta vastaavat viime kädessä veronmaksajat. Yritykset mahdollistavat tasavertaisuuden periaatteen toteutumisen kaikissa julkisissa palveluissa.
Yritysten yhteiskuntavastuu on kasvuhakuisuutta ja velvoitteiden hoitamista. Julkisen sektorin vastuulla on vireän toimintaympäristön takaaminen sekä ylevän kokonaistaloudellisen näkökohdan huomioiminen hankintoja tehdessä. Molempien tahojen kestävä yhteiskuntavastuullinen menestyminen perustuu yhä enemmän eettiseen johtajuuteen ja toimintakulttuuriin.
Hallinto- ja hankekulttuurin on muututtava suosimaan paikallisia yrityksiä ylikansallisten megakorporaatioiden sijaan. Julkisen sektorin vuosittaiset hankinnat ovat mittavat. Kilpailutuksen ehtoja voidaan hankintalain hengen mukaisesti säätää suosimaan paikallisia yrityksiä ja lähituotantoa. Hankintojen kohdentaminen edellyttää osto-osaamisen ja projektihallinnan kehittämistä. Esimerkiksi suuret infrastruktuuri- ja rakennushankkeet on voitava pilkkoa pienempiin osaurakoihin, jolloin paikalliset yritykset pystyvät ja pääsevät osallistumaan kilpailutukseen. Jokainen paikallinen yritys kasvaa mahdollisuuksien mukaan. Jos mahdollisuuksia ei anneta, ei kasvuakaan saada. Kasvu kuitenkin kannattaa Suomea. Kasvu merkitsee työtä, investointeja ja verotuloja.
Työllistämisen mahdollisuuksia on kehitettävä intressilähtöisesti, niin että jokaisella osapuolella on aito tahto pysyvän työpaikan synnyttämiseksi. Työsuhde merkitsee turvaa, mutta tilapäiset tukityösuhteet enemmänkin turvattomuutta.
Vapaassa demokratiassa työttömyysongelma ei ole koskaan yleistettävissä, eikä yhdellä konstilla ratkaistavissa. Siksi työttömyyden hoitamiseen on kyettävä kehittämään useita erimuotoisia malleja.
Kiitos, että olet.
Kampanjatyötämme arvottavat vilpittömyys, kumppanuus ja päämäärätietoisuus. Onnistumistamme voimme seurata jokaisena aamuna omasta itsestämme. Peilikuva kertoo kipinästä. Katso ja jaksa nousta uuteen lentoon! Jokainen päivä odottaa uusia onnistumisen kokemuksia!
Toivotan meille jokaiselle parasta mahdollista menestystä ja toivon keskuuteemme syntyvän näiden viikkojen aikana uusia elinikäisiä ystävyyssuhteita.
Aito syliote,
Heikki
EDUSKUNTAVAALIKAMPANJAN KÄSIKIRJA 2011
Heikki Pesämaa – Muutosmies.
Perehdytys teemoihin, (TEKSTIVERSIO)
1.
MIKÄ ON OIKEIN, ON OIKEUDENMUKAISTA
Suomi ja me suomalaiset selviämme pitkälle suomalaisuudellamme, mutta parantaaksemme asemiamme maailman väestönkasvun aiheuttamien uhkien ja globalisaation puristuksessa on henkistä perustaamme lujitettava kansallista identiteettiämme vahvistamalla. Koti, uskonto ja Isänmaa on yhä ajankohtainen moraaliamme määrittävä ohjenuora ja arvopohja.
Maahanmuuttoon on suhtauduttava ennakkoluulottomasti, mutta vastuullisesti sekä tulijoita että meitä suomalaisia kohtaan. Oikeudenmukaisuus ei ole jaettavissa osiin ja epätasapainoon. Maahanmuutto onkin ensisijaisesti moraaliseen vastuuseen ja todellisiin tietoihin perustuva oikeudenmukaisuuskysymys.
Lapsilisiä kuuluu tarkastella yhtä lailla oikeudenmukaisuuden kannalta. Onko mielestäsi oikein, että toisaalla kuukausittaiset lapsilisärahat ohjataan kasvamaan korkotileille, kun samaan aikaan on lapsia, joiden ainoa lämmin ateria on kouluruoka. Oikeudenmukaisuutta on turvata kasvuympäristö. Pieni kansakuntamme tarvitsee palvelukseensa kaikki osaajat. Lahjakkuudet eivät kasva ainoastaan yltäkylläisyydessä.
Pitkässä juoksussa vanhempien ja huoltajien kotona tänään suorittama lastenkasvatustehtävä on hyvinvointiyhteiskuntamme säilymisen kannalta keskeisin. Tervettä kasvatusasennetta ei synny ilman epäitsekästä vastuuntuntoa. Pienten lasten vanhempien seisominen leipäjonossa on väärin, mikäli perheen vähät rahavarat on edellisenä päivä-nä haaskattu isän tai äidin elämäntapaisia mielitekoja tyydyttämään. Kasvatusvastuiden sysääminen yhteiskunnalle on epäoikeudenmukaista, mikäli vanhempien tai huoltajien oma tilanne sallisi vastuista selviämisen.
Yhdessä luominen lisää keskinäistä arvostustamme ja vähentää ennakkoluulojen muodostumista. Itsestäänselvyyksien ja vastakkainasettelun aika on ohitse. Hyvinvointiyh-teiskuntaamme eivät uhkaa heikompiosaiset kanssaihmiset, vaan parempiosaisten har-rastamat väärinkäytökset. Yhdessä luomisen meiningillä edistämme parhaiten sitä mikä on oikein. Ihmisarvolähtöisyys voidaan ja tulee ottaa päätöksenteon loukkaamattomaksi lähtökohdaksi. Oikeudenmukaisuutta on se, että palvelut uudistetaan kansalaislähtöisiksi.
Yksi suurimmista periaatteellisista yhteiskuntaamme uudistavista asioista on se, että ihminen pääsee muutoksen kohteesta muutoksen tekijäksi. Toisia kuunnellessamme myös omien korviemme väli uudistuu. Kokoomuksen Korvakampanja on hyvä alku kansalaislähtöisen oikeudenmukaisemman yhteiskunnan ihmislähtöisellä tiellä.
2.
LUOVA OSAAMINEN ALKAA ITSETUNTOISEN IHMISEN VAPAISTA AJATUKSISTA
Kansallistraumamme on heikko itsetunto. Ihmekös tuo, kun holhoava systeemi on puoskaroinut mieliämme. Eheytyminen alkaa ihmisestä, Sinusta ja minusta. Itse on ihmisen tehtävä ajattelutyö. Samaan aikaan hallintokulttuurin tulee uudistua palvelemaan ihmisen itsetunnon tukemista ja elinvoiman vapautumista.
Kansallisten suursaavutustemme taustalla ovat sisu ja kyky, mutta myös ennakkoluulottomuus, rohkeus, päämäärätietoisuus ja periksi antamattomuus. Suomalaisella sisulla mennään vaikka harmaan kiven läpi! Lähtökohtaisesti meissä on kaikkia menestymiseen tarvittavia ominaisuuksia, sillä myös me, aivan kuten esi-isämmekin, olemme hyviä ihmisiä. Hyvyydentunteemme vahvistuu oivalluksiin opastavalla valistuksella ja luovuuden kykymme mahdollistamiin tekoihin rohkaisemalla. Koulujen opetussuunnitelmiin on lisättävä lastemme luovuutta esiin nostavia aineita. Onnistumisen kokemukset kasvattavat kaikenikäisten suomalaisten itsetuntoa!
Pieni Suomi, ja eritoten pohjoinen Oulun alue, on maailmanlaajuisesti tunnettu osaamisestaan ja aikaansaannoksistaan teknologian saralla. Parhaat bisnesideat ovat yksittäisiä oivalluksia, jotka jalostuvat tuotteiksi nähtävissä olevan kysynnän perusteella ja otollisten tuotekehitysolosuhteiden ansiosta. Markkinat eivät kuitenkaan odota määrättömästi. Aikaikkuna on aikansa auki, mutta ikkunan sulkeuduttua ovat mahdollisuudet menneet. Keksintöjen tuotteistaminen on maailmanlaajuista kilpajuoksua aikaa vastaan. Tuotekehitystukea on osattava kohdentaa oikea-aikaisesti, oikeisiin kohteisiin ja riittävästi. Keksijän on voitava satsata tuotekehitykseen koko taitavuutensa resurssi pärjätäkseen aikakilpailussa. Laadukas tuotelanseeraus on aikakriittinen ja kerrasta valmis vietäväksi.
Luottamuksen henki on kehitystyön tukiratkaisuja käsiteltäessä kaiken A ja O. Epäluottamuksen hengessä käsitellyt tukiratkaisut ovat kaikin puolin vajavaisia ja saattavat pa-himmillaan jopa keskeyttää kehitystyön. Keksijä keksii, rahoittaja rahoittaa, tuotteistaja tuotteistaa, myyjä myy ja kansantalous kiittää. Julkissektorin tarjoamaa innovaatio- ja yritysrahoitusta on kehitettävä mahdollistamaan aikakilpailussa pärjääminen. Aito kumppanuus rahoittajan ja yrittäjän välillä perustuu avoimuuteen, yhteiseen intressiin ja molemminpuoliseen luottamukseen.
3.
KYLÄPOLITIIKKA KUNNIAAN!
Kodittomuuden ja juurettomuuden tunne vaivaa nuorisoamme. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana perhekeskeinen koti-instituutio on muuttunut neliömääritellyksi asuntokohteeksi. Arvoa mitataan euroissa, ei onnessa. Valitettavan usein koti on asuinalueella sijaitseva rakennus ja taloudellisin perustein ylläpidetty sijoituskohde. Kehityssuunta on ollut väärä.
Asunto on asuttava kodiksi, asuinalue kotiseuduksi. Koti on ihmiselämän perusyksikkö, jonka arvon määrää siellä asuvien ihmisten hyvinvointi.
Asuinalueiden yhteisistä kokoontumispaikoista on hyviä kokemuksia. Kylätalo, asukastupa tai muu tila voidaan saada vielä paremmin palvelemaan asukkaiden yhteisenä olohuoneena. Tilojen ylläpidosta aiheutuvista menoista vastaa kunta.
Ihmislähtöisiin palvelumalleihin satsaaminen on taloudellisesti viisasta. Siellä missä tehdään asioita yhdessä, talkoillaan ja harrastetaan, siellä eletään pidempään ja terveelli-semmin. Yhdessä luomisessa luottamus vahvistuu. Samalla ihmissuhteiden verkosto monipuolistuu.
Jokaisella suomalaisella ja Suomessa asuvalla on oikeus ymmärtää itseään koskevat asiat. Vaikeaselkoinen ja hallintolähtöinen viestintä on epäoikeudenmukaista. Puheen ymmärtäminen on aina puhujan, ei kuulijan, vastuulla, samoin kuin tekstin ymmärtäminen on kirjoittajan, eikä lukijan, vastuulla. Viranomaisten ja päättäjien on vastattava suomenkielisen viestintänsä ymmärrettävyydestä. Kansalaisilla on kiistaton ymmärtämisen oikeus. Yhteisistä tai yksittäistä kansalaista koskevista asioista on tiedotettava selväsanaisesti ja asianosaisia on kuultava ajoissa. Viranomaisten ja kansalaisten välinen vuoropuhelu on saatava asennevapaaksi ja tasavertaiseksi.
Kyetäkseen välittämään toisista ihmisistä ja ympäristöstään on ihmisen ensin välitettävä itsestään. Välittäminen on ihmisen oman tasapainoisuuden tunne. Se kasvaa ja voi hyvin turvallisuuden ja viihtyisyyden ympäristössä, ihmisen omassa kodissa ja omalla kotiseudulla.
Ihmiset vihaavat toisiaan,
koska he pelkäävät toisiaan.
He pelkäävät toisiaan,
koska eivät tunne toisiaan.
He eivät tunne toisiaan,
koska heillä ei ole siteitä toisiinsa.
Heillä ei ole siteitä toisiinsa,
koska he elävät erillään toisistaan.
- Martin Luther King
4.
VAIKUTTAMINEN ON TYÖTÄ. YHTEISTYÖTÄ.
Demokratia on oikeudenmukaisuuksien välistä kilpailua. Jokaista isompaa päätöstä edeltää perusteellinen selvitysvaihe, jossa eri tahojen tekemiä esityksiä punnitaan asiantuntijoiden toimesta, pohjustetaan suurissa seminaareissa, valmistellaan toimikunnissa ja työryhmissä, sekä viimeistellään palavereissa. Itse päätöksentekotilaisuus onkin usein enää lähinnä muodollisuus.
Päätöksentekoprosessi on asiavetoista yhteistyötä. Joskus havahdumme siihen, että nyt olemme vetäytyneet periaatteellisiin poteroihimme. Yhdessä luomisella ja ihmisarvoisella otteella estämme poteroihin kaivautumisen. Tuloksena ovat oikeudenmukaisemmat ja edistyksellisemmät päätökset sekä lämminhenkisempi prosessi.
Päätöksenteon vastuullisuus on tahtoa toteuttaa enemmän yhteisiä asioita kuin edistää omia pyrkimyksiä. Oman näkemyksen huomioon saattamiseksi on päämäärätietoisen päättäjän käyttäydyttävä tahdikkaasti ja nöyrästi sekä toimittava uutterasti. Ison ryhmän tuki on vaikuttamisessa ensiarvoisen tärkeä, sillä oman esityksen tai näkemyksen perusteleminen suuressa puolueryhmässä on aina helpompaa, kuin puolueiden yhteisissä istunnoissa.
Avoimuus on molemminpuolista aitoutta, kykyä ymmärtää ja tehdä itsensä ymmärretyksi. Avoimessa vuorovaikutustilanteessa itsetehostus tulee tarpeettomaksi. Pelkästään yhden henkilön omiin intresseihin ja motiiveihin perustuvalla yhteistyöasenteella ei Suomea rakenneta paremmaksi. Suvaitsevaisuuden henki on asiavastuuta ja avoimuutta. Vastuullisuus tarkoittaa hyvää tahtoa ihmisten välillä ja avoimuus on ymmärtämisen jakamatonta oikeutta.
5.
INNOSTAVA IKÄÄNTYMINEN
Ikä ei tee ihmistä turhaksi - jokainen suomalainen on koko ikänsä merkittävä.
Lähivuosien aikana väestömme vanhenee. Yhä enemmän ja entistä hyväkuntoisempia suomalaisia vanhuksia kulkee joukossamme miettien, kuinka pysyä mukana ja kuinka ohjelmoida päivänsä. Väestön huoltosuhde muuttuu dramaattisesti koko ajan ja sen mukana kasvavat hoivahaasteet avaavat kokonaan uusia hyödyksi olemisen tilaisuuksia ja yrittämisen mahdollisuuksia.
Suuri suomalainen vanhusväestö on arvokas osa hyvinvoivaa yhteiskuntaamme. Meidän nuorempien velvollisuutena on vastata jokaisen seniorisuomalaisen ihmisarvoisesta vanhenemisesta. Velvollisuus on vuorollaan kullekin sukupolvelle erääntyvä velka.
Velan suorittaminen edellyttää paitsi olemassa olevien palvelurakenteiden kehittämistä, myös kokonaan uusien palvelutoimialojen syntymistä. Mustavalkoinen raja julkisen ja yksityisen sektorin tuottamien palveluiden välillä on hälvennettävä ja väritettävä lukuisilla uusilla väreillä.
Senioriyrittäjyys, osuuskuntayrittäjyys, yhteisöyrittäjyys ja lähiyrittäjyys sekä erilaiset omaishoitamisen uudet mahdollisuudet on huolellisesti kartoitettava. Kotona asumisen edellytysten parantamiseksi on kehitettävä monipuolisia, mutta aina ihmislähtöisyyteen perustuvia vastuullisen yrittämisen malleja. Palveluseteleiden käyttömahdollisuuksia on laajennettava niin, että oikeudenmukaisuusperiaatteet toteutuvat sekä asiakkaan eli tilaajan että palvelun tuottajan kannalta katsottuna.
6.
KASVU KANNATTAA SUOMEA - KANNATTAAKO SUOMI KASVUA?
Kansallinen asennemuutos yrittämistä ja työnantajuutta kohtaan on tapahduttava aidosti. Yrittäjyys on ennen kaikkea ihmisen elämänlaatulähtöinen valinta, ratkaisu, joka ansaitsee kunnioitusta enemmän kuin kyseenalaistuksia. Ainoastaan toimivat ja vastuulliset yritykset mahdollistavat hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteiden kestävyyden.
Julkinen sektori työllistää yli puolet suomalaisista. Julkisen sektorin työpaikat ovat kansantaloudellisessa mielessä tuottamattomia, koska työntekijöiden palkanmaksusta vastaavat viime kädessä veronmaksajat. Yritykset mahdollistavat tasavertaisuuden periaatteen toteutumisen kaikissa julkisissa palveluissa.
Yritysten yhteiskuntavastuu on kasvuhakuisuutta ja velvoitteiden hoitamista. Julkisen sektorin vastuulla on vireän toimintaympäristön takaaminen sekä ylevän kokonaistaloudellisen näkökohdan huomioiminen hankintoja tehdessä. Molempien tahojen kestävä yhteiskuntavastuullinen menestyminen perustuu yhä enemmän eettiseen johtajuuteen ja toimintakulttuuriin.
Hallinto- ja hankekulttuurin on muututtava suosimaan paikallisia yrityksiä ylikansallisten megakorporaatioiden sijaan. Julkisen sektorin vuosittaiset hankinnat ovat mittavat. Kilpailutuksen ehtoja voidaan hankintalain hengen mukaisesti säätää suosimaan paikallisia yrityksiä ja lähituotantoa. Hankintojen kohdentaminen edellyttää osto-osaamisen ja projektihallinnan kehittämistä. Esimerkiksi suuret infrastruktuuri- ja rakennushankkeet on voitava pilkkoa pienempiin osaurakoihin, jolloin paikalliset yritykset pystyvät ja pääsevät osallistumaan kilpailutukseen. Jokainen paikallinen yritys kasvaa mahdollisuuksien mukaan. Jos mahdollisuuksia ei anneta, ei kasvuakaan saada. Kasvu kuitenkin kannattaa Suomea. Kasvu merkitsee työtä, investointeja ja verotuloja.
Työllistämisen mahdollisuuksia on kehitettävä intressilähtöisesti, niin että jokaisella osapuolella on aito tahto pysyvän työpaikan synnyttämiseksi. Työsuhde merkitsee turvaa, mutta tilapäiset tukityösuhteet enemmänkin turvattomuutta.
Vapaassa demokratiassa työttömyysongelma ei ole koskaan yleistettävissä, eikä yhdellä konstilla ratkaistavissa. Siksi työttömyyden hoitamiseen on kyettävä kehittämään useita erimuotoisia malleja.
20.1.2011
Minä juon nyt kahvia!
On niitä! Oi, kuinka onkaan!
Siis asioita päässä ja prosessissa!
Olen saanut juuri vastattua kahteen vaalikoneeseen, Kainuun Sanomien ja SAK:n. Anteeksi vaan, mutta olipa uni tulla kesken rastileikkien. Taistelin kuviot kohdilleen, painon enterit ja painuin Oliviaan hakemaan ison kupin kahvia.
Rientoa on riittänyt. Posti pilpattaa ja puhelin pirahtelee. Fiilikset ovat hyvät, en kiistä. Vaaliporukka alkaa muotoutua ja hyvien ihmisten roolit hahmottua. Olemme nyt ryhmittyneet tähän Kirkkokatu 33:n takamyymälään, mutta vielä yllätämme ihmisiä ja lisäämme entisestään kierroksia uudella näyteikkunamyymälän osastolla! Heikkiä ja heikoimpia hirvittää, mutta toisaalta nyt ei pakittamalla pärjää. Pellit auki ja elämässä eteenpäin.
Olenko ollut näppämistön kanssa passiivinen? En suinkaan! Tekstiä toki tulee tuotannosta, mutta kaikkia en ole muistanut/viitsinyt/ehtinyt tänne tallentaa. Mieliaiheitani, jotka tietysti myös toimivat vaaliteemoinani, ovat oikeudenmukaisuusasiat, suomenkielen ymmärtäminen, kyläpolitiikka, seniori- ja lähiyrittäjyys, hyvinvointia kannattava kasvu ja uusi Oulu.
Noiden varaan alamme tehdä julistustyötä. Totuutta tulee tykösi aalloilla, sähköllä, paperilla, kankailla ja kaiken maailman kommervenkeillä. Kivet käännetään ja silmiin katsotaan!
Tahdon sanoa: suomalaisen syliote on aito, luja ja lämmin, sen se pitää, minkä lupaa!
Enemmän tuonnempana! Kivaa on ollut, ruokaa on riittänyt ja terveenä on oltu!!
Peeäs. Sinä. Sinäkin? Sinä!
Voisitko ajatella tulevasi mukaan aitoihin juttuihin?
Sano minulle, kirjoita!
Heikki
Siis asioita päässä ja prosessissa!
Olen saanut juuri vastattua kahteen vaalikoneeseen, Kainuun Sanomien ja SAK:n. Anteeksi vaan, mutta olipa uni tulla kesken rastileikkien. Taistelin kuviot kohdilleen, painon enterit ja painuin Oliviaan hakemaan ison kupin kahvia.
Rientoa on riittänyt. Posti pilpattaa ja puhelin pirahtelee. Fiilikset ovat hyvät, en kiistä. Vaaliporukka alkaa muotoutua ja hyvien ihmisten roolit hahmottua. Olemme nyt ryhmittyneet tähän Kirkkokatu 33:n takamyymälään, mutta vielä yllätämme ihmisiä ja lisäämme entisestään kierroksia uudella näyteikkunamyymälän osastolla! Heikkiä ja heikoimpia hirvittää, mutta toisaalta nyt ei pakittamalla pärjää. Pellit auki ja elämässä eteenpäin.
Olenko ollut näppämistön kanssa passiivinen? En suinkaan! Tekstiä toki tulee tuotannosta, mutta kaikkia en ole muistanut/viitsinyt/ehtinyt tänne tallentaa. Mieliaiheitani, jotka tietysti myös toimivat vaaliteemoinani, ovat oikeudenmukaisuusasiat, suomenkielen ymmärtäminen, kyläpolitiikka, seniori- ja lähiyrittäjyys, hyvinvointia kannattava kasvu ja uusi Oulu.
Noiden varaan alamme tehdä julistustyötä. Totuutta tulee tykösi aalloilla, sähköllä, paperilla, kankailla ja kaiken maailman kommervenkeillä. Kivet käännetään ja silmiin katsotaan!
Tahdon sanoa: suomalaisen syliote on aito, luja ja lämmin, sen se pitää, minkä lupaa!
Enemmän tuonnempana! Kivaa on ollut, ruokaa on riittänyt ja terveenä on oltu!!
Peeäs. Sinä. Sinäkin? Sinä!
Voisitko ajatella tulevasi mukaan aitoihin juttuihin?
Sano minulle, kirjoita!
Heikki
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
