Kampanjan käsikirja, Eduskuntavaalit 2011

Vaalitiimille ja kannattajakunnalle,

Kiitos, että olet.

Kampanjatyötämme arvottavat vilpittömyys, kumppanuus ja päämäärätietoisuus. Onnistumistamme voimme seurata jokaisena aamuna omasta itsestämme. Peilikuva kertoo kipinästä. Katso ja jaksa nousta uuteen lentoon! Jokainen päivä odottaa uusia onnistumisen kokemuksia!

Toivotan meille jokaiselle parasta mahdollista menestystä ja toivon keskuuteemme syntyvän näiden viikkojen aikana uusia elinikäisiä ystävyyssuhteita.

Aito syliote,
Heikki



EDUSKUNTAVAALIKAMPANJAN KÄSIKIRJA 2011
Heikki Pesämaa – Muutosmies.


Perehdytys teemoihin, (TEKSTIVERSIO)

1.
MIKÄ ON OIKEIN, ON OIKEUDENMUKAISTA

Suomi ja me suomalaiset selviämme pitkälle suomalaisuudellamme, mutta parantaaksemme asemiamme maailman väestönkasvun aiheuttamien uhkien ja globalisaation puristuksessa on henkistä perustaamme lujitettava kansallista identiteettiämme vahvistamalla. Koti, uskonto ja Isänmaa on yhä ajankohtainen moraaliamme määrittävä ohjenuora ja arvopohja.

Maahanmuuttoon on suhtauduttava ennakkoluulottomasti, mutta vastuullisesti sekä tulijoita että meitä suomalaisia kohtaan. Oikeudenmukaisuus ei ole jaettavissa osiin ja epätasapainoon. Maahanmuutto onkin ensisijaisesti moraaliseen vastuuseen ja todellisiin tietoihin perustuva oikeudenmukaisuuskysymys.

Lapsilisiä kuuluu tarkastella yhtä lailla oikeudenmukaisuuden kannalta. Onko mielestäsi oikein, että toisaalla kuukausittaiset lapsilisärahat ohjataan kasvamaan korkotileille, kun samaan aikaan on lapsia, joiden ainoa lämmin ateria on kouluruoka. Oikeudenmukaisuutta on turvata kasvuympäristö. Pieni kansakuntamme tarvitsee palvelukseensa kaikki osaajat. Lahjakkuudet eivät kasva ainoastaan yltäkylläisyydessä.

Pitkässä juoksussa vanhempien ja huoltajien kotona tänään suorittama lastenkasvatustehtävä on hyvinvointiyhteiskuntamme säilymisen kannalta keskeisin. Tervettä kasvatusasennetta ei synny ilman epäitsekästä vastuuntuntoa. Pienten lasten vanhempien seisominen leipäjonossa on väärin, mikäli perheen vähät rahavarat on edellisenä päivä-nä haaskattu isän tai äidin elämäntapaisia mielitekoja tyydyttämään. Kasvatusvastuiden sysääminen yhteiskunnalle on epäoikeudenmukaista, mikäli vanhempien tai huoltajien oma tilanne sallisi vastuista selviämisen.

Yhdessä luominen lisää keskinäistä arvostustamme ja vähentää ennakkoluulojen muodostumista. Itsestäänselvyyksien ja vastakkainasettelun aika on ohitse. Hyvinvointiyh-teiskuntaamme eivät uhkaa heikompiosaiset kanssaihmiset, vaan parempiosaisten har-rastamat väärinkäytökset. Yhdessä luomisen meiningillä edistämme parhaiten sitä mikä on oikein. Ihmisarvolähtöisyys voidaan ja tulee ottaa päätöksenteon loukkaamattomaksi lähtökohdaksi. Oikeudenmukaisuutta on se, että palvelut uudistetaan kansalaislähtöisiksi.

Yksi suurimmista periaatteellisista yhteiskuntaamme uudistavista asioista on se, että ihminen pääsee muutoksen kohteesta muutoksen tekijäksi. Toisia kuunnellessamme myös omien korviemme väli uudistuu. Kokoomuksen Korvakampanja on hyvä alku kansalaislähtöisen oikeudenmukaisemman yhteiskunnan ihmislähtöisellä tiellä.


2.
LUOVA OSAAMINEN ALKAA ITSETUNTOISEN IHMISEN VAPAISTA AJATUKSISTA

Kansallistraumamme on heikko itsetunto. Ihmekös tuo, kun holhoava systeemi on puoskaroinut mieliämme. Eheytyminen alkaa ihmisestä, Sinusta ja minusta. Itse on ihmisen tehtävä ajattelutyö. Samaan aikaan hallintokulttuurin tulee uudistua palvelemaan ihmisen itsetunnon tukemista ja elinvoiman vapautumista.

Kansallisten suursaavutustemme taustalla ovat sisu ja kyky, mutta myös ennakkoluulottomuus, rohkeus, päämäärätietoisuus ja periksi antamattomuus. Suomalaisella sisulla mennään vaikka harmaan kiven läpi! Lähtökohtaisesti meissä on kaikkia menestymiseen tarvittavia ominaisuuksia, sillä myös me, aivan kuten esi-isämmekin, olemme hyviä ihmisiä. Hyvyydentunteemme vahvistuu oivalluksiin opastavalla valistuksella ja luovuuden kykymme mahdollistamiin tekoihin rohkaisemalla. Koulujen opetussuunnitelmiin on lisättävä lastemme luovuutta esiin nostavia aineita. Onnistumisen kokemukset kasvattavat kaikenikäisten suomalaisten itsetuntoa!

Pieni Suomi, ja eritoten pohjoinen Oulun alue, on maailmanlaajuisesti tunnettu osaamisestaan ja aikaansaannoksistaan teknologian saralla. Parhaat bisnesideat ovat yksittäisiä oivalluksia, jotka jalostuvat tuotteiksi nähtävissä olevan kysynnän perusteella ja otollisten tuotekehitysolosuhteiden ansiosta. Markkinat eivät kuitenkaan odota määrättömästi. Aikaikkuna on aikansa auki, mutta ikkunan sulkeuduttua ovat mahdollisuudet menneet. Keksintöjen tuotteistaminen on maailmanlaajuista kilpajuoksua aikaa vastaan. Tuotekehitystukea on osattava kohdentaa oikea-aikaisesti, oikeisiin kohteisiin ja riittävästi. Keksijän on voitava satsata tuotekehitykseen koko taitavuutensa resurssi pärjätäkseen aikakilpailussa. Laadukas tuotelanseeraus on aikakriittinen ja kerrasta valmis vietäväksi.

Luottamuksen henki on kehitystyön tukiratkaisuja käsiteltäessä kaiken A ja O. Epäluottamuksen hengessä käsitellyt tukiratkaisut ovat kaikin puolin vajavaisia ja saattavat pa-himmillaan jopa keskeyttää kehitystyön. Keksijä keksii, rahoittaja rahoittaa, tuotteistaja tuotteistaa, myyjä myy ja kansantalous kiittää. Julkissektorin tarjoamaa innovaatio- ja yritysrahoitusta on kehitettävä mahdollistamaan aikakilpailussa pärjääminen. Aito kumppanuus rahoittajan ja yrittäjän välillä perustuu avoimuuteen, yhteiseen intressiin ja molemminpuoliseen luottamukseen.


3.
KYLÄPOLITIIKKA KUNNIAAN!

Kodittomuuden ja juurettomuuden tunne vaivaa nuorisoamme. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana perhekeskeinen koti-instituutio on muuttunut neliömääritellyksi asuntokohteeksi. Arvoa mitataan euroissa, ei onnessa. Valitettavan usein koti on asuinalueella sijaitseva rakennus ja taloudellisin perustein ylläpidetty sijoituskohde. Kehityssuunta on ollut väärä.

Asunto on asuttava kodiksi, asuinalue kotiseuduksi. Koti on ihmiselämän perusyksikkö, jonka arvon määrää siellä asuvien ihmisten hyvinvointi.

Asuinalueiden yhteisistä kokoontumispaikoista on hyviä kokemuksia. Kylätalo, asukastupa tai muu tila voidaan saada vielä paremmin palvelemaan asukkaiden yhteisenä olohuoneena. Tilojen ylläpidosta aiheutuvista menoista vastaa kunta.

Ihmislähtöisiin palvelumalleihin satsaaminen on taloudellisesti viisasta. Siellä missä tehdään asioita yhdessä, talkoillaan ja harrastetaan, siellä eletään pidempään ja terveelli-semmin. Yhdessä luomisessa luottamus vahvistuu. Samalla ihmissuhteiden verkosto monipuolistuu.

Jokaisella suomalaisella ja Suomessa asuvalla on oikeus ymmärtää itseään koskevat asiat. Vaikeaselkoinen ja hallintolähtöinen viestintä on epäoikeudenmukaista. Puheen ymmärtäminen on aina puhujan, ei kuulijan, vastuulla, samoin kuin tekstin ymmärtäminen on kirjoittajan, eikä lukijan, vastuulla. Viranomaisten ja päättäjien on vastattava suomenkielisen viestintänsä ymmärrettävyydestä. Kansalaisilla on kiistaton ymmärtämisen oikeus. Yhteisistä tai yksittäistä kansalaista koskevista asioista on tiedotettava selväsanaisesti ja asianosaisia on kuultava ajoissa. Viranomaisten ja kansalaisten välinen vuoropuhelu on saatava asennevapaaksi ja tasavertaiseksi.

Kyetäkseen välittämään toisista ihmisistä ja ympäristöstään on ihmisen ensin välitettävä itsestään. Välittäminen on ihmisen oman tasapainoisuuden tunne. Se kasvaa ja voi hyvin turvallisuuden ja viihtyisyyden ympäristössä, ihmisen omassa kodissa ja omalla kotiseudulla.

Ihmiset vihaavat toisiaan,
koska he pelkäävät toisiaan.
He pelkäävät toisiaan,
koska eivät tunne toisiaan.
He eivät tunne toisiaan,
koska heillä ei ole siteitä toisiinsa.
Heillä ei ole siteitä toisiinsa,
koska he elävät erillään toisistaan.

- Martin Luther King


4.
VAIKUTTAMINEN ON TYÖTÄ. YHTEISTYÖTÄ.

Demokratia on oikeudenmukaisuuksien välistä kilpailua. Jokaista isompaa päätöstä edeltää perusteellinen selvitysvaihe, jossa eri tahojen tekemiä esityksiä punnitaan asiantuntijoiden toimesta, pohjustetaan suurissa seminaareissa, valmistellaan toimikunnissa ja työryhmissä, sekä viimeistellään palavereissa. Itse päätöksentekotilaisuus onkin usein enää lähinnä muodollisuus.
Päätöksentekoprosessi on asiavetoista yhteistyötä. Joskus havahdumme siihen, että nyt olemme vetäytyneet periaatteellisiin poteroihimme. Yhdessä luomisella ja ihmisarvoisella otteella estämme poteroihin kaivautumisen. Tuloksena ovat oikeudenmukaisemmat ja edistyksellisemmät päätökset sekä lämminhenkisempi prosessi.

Päätöksenteon vastuullisuus on tahtoa toteuttaa enemmän yhteisiä asioita kuin edistää omia pyrkimyksiä. Oman näkemyksen huomioon saattamiseksi on päämäärätietoisen päättäjän käyttäydyttävä tahdikkaasti ja nöyrästi sekä toimittava uutterasti. Ison ryhmän tuki on vaikuttamisessa ensiarvoisen tärkeä, sillä oman esityksen tai näkemyksen perusteleminen suuressa puolueryhmässä on aina helpompaa, kuin puolueiden yhteisissä istunnoissa.

Avoimuus on molemminpuolista aitoutta, kykyä ymmärtää ja tehdä itsensä ymmärretyksi. Avoimessa vuorovaikutustilanteessa itsetehostus tulee tarpeettomaksi. Pelkästään yhden henkilön omiin intresseihin ja motiiveihin perustuvalla yhteistyöasenteella ei Suomea rakenneta paremmaksi. Suvaitsevaisuuden henki on asiavastuuta ja avoimuutta. Vastuullisuus tarkoittaa hyvää tahtoa ihmisten välillä ja avoimuus on ymmärtämisen jakamatonta oikeutta.


5.
INNOSTAVA IKÄÄNTYMINEN

Ikä ei tee ihmistä turhaksi - jokainen suomalainen on koko ikänsä merkittävä.

Lähivuosien aikana väestömme vanhenee. Yhä enemmän ja entistä hyväkuntoisempia suomalaisia vanhuksia kulkee joukossamme miettien, kuinka pysyä mukana ja kuinka ohjelmoida päivänsä. Väestön huoltosuhde muuttuu dramaattisesti koko ajan ja sen mukana kasvavat hoivahaasteet avaavat kokonaan uusia hyödyksi olemisen tilaisuuksia ja yrittämisen mahdollisuuksia.
Suuri suomalainen vanhusväestö on arvokas osa hyvinvoivaa yhteiskuntaamme. Meidän nuorempien velvollisuutena on vastata jokaisen seniorisuomalaisen ihmisarvoisesta vanhenemisesta. Velvollisuus on vuorollaan kullekin sukupolvelle erääntyvä velka.

Velan suorittaminen edellyttää paitsi olemassa olevien palvelurakenteiden kehittämistä, myös kokonaan uusien palvelutoimialojen syntymistä. Mustavalkoinen raja julkisen ja yksityisen sektorin tuottamien palveluiden välillä on hälvennettävä ja väritettävä lukuisilla uusilla väreillä.

Senioriyrittäjyys, osuuskuntayrittäjyys, yhteisöyrittäjyys ja lähiyrittäjyys sekä erilaiset omaishoitamisen uudet mahdollisuudet on huolellisesti kartoitettava. Kotona asumisen edellytysten parantamiseksi on kehitettävä monipuolisia, mutta aina ihmislähtöisyyteen perustuvia vastuullisen yrittämisen malleja. Palveluseteleiden käyttömahdollisuuksia on laajennettava niin, että oikeudenmukaisuusperiaatteet toteutuvat sekä asiakkaan eli tilaajan että palvelun tuottajan kannalta katsottuna.


6.
KASVU KANNATTAA SUOMEA - KANNATTAAKO SUOMI KASVUA?

Kansallinen asennemuutos yrittämistä ja työnantajuutta kohtaan on tapahduttava aidosti. Yrittäjyys on ennen kaikkea ihmisen elämänlaatulähtöinen valinta, ratkaisu, joka ansaitsee kunnioitusta enemmän kuin kyseenalaistuksia. Ainoastaan toimivat ja vastuulliset yritykset mahdollistavat hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteiden kestävyyden.

Julkinen sektori työllistää yli puolet suomalaisista. Julkisen sektorin työpaikat ovat kansantaloudellisessa mielessä tuottamattomia, koska työntekijöiden palkanmaksusta vastaavat viime kädessä veronmaksajat. Yritykset mahdollistavat tasavertaisuuden periaatteen toteutumisen kaikissa julkisissa palveluissa.

Yritysten yhteiskuntavastuu on kasvuhakuisuutta ja velvoitteiden hoitamista. Julkisen sektorin vastuulla on vireän toimintaympäristön takaaminen sekä ylevän kokonaistaloudellisen näkökohdan huomioiminen hankintoja tehdessä. Molempien tahojen kestävä yhteiskuntavastuullinen menestyminen perustuu yhä enemmän eettiseen johtajuuteen ja toimintakulttuuriin.

Hallinto- ja hankekulttuurin on muututtava suosimaan paikallisia yrityksiä ylikansallisten megakorporaatioiden sijaan. Julkisen sektorin vuosittaiset hankinnat ovat mittavat. Kilpailutuksen ehtoja voidaan hankintalain hengen mukaisesti säätää suosimaan paikallisia yrityksiä ja lähituotantoa. Hankintojen kohdentaminen edellyttää osto-osaamisen ja projektihallinnan kehittämistä. Esimerkiksi suuret infrastruktuuri- ja rakennushankkeet on voitava pilkkoa pienempiin osaurakoihin, jolloin paikalliset yritykset pystyvät ja pääsevät osallistumaan kilpailutukseen. Jokainen paikallinen yritys kasvaa mahdollisuuksien mukaan. Jos mahdollisuuksia ei anneta, ei kasvuakaan saada. Kasvu kuitenkin kannattaa Suomea. Kasvu merkitsee työtä, investointeja ja verotuloja.

Työllistämisen mahdollisuuksia on kehitettävä intressilähtöisesti, niin että jokaisella osapuolella on aito tahto pysyvän työpaikan synnyttämiseksi. Työsuhde merkitsee turvaa, mutta tilapäiset tukityösuhteet enemmänkin turvattomuutta.

Vapaassa demokratiassa työttömyysongelma ei ole koskaan yleistettävissä, eikä yhdellä konstilla ratkaistavissa. Siksi työttömyyden hoitamiseen on kyettävä kehittämään useita erimuotoisia malleja.