Vapaa Oulujoki - yhteinen mahdollisuus

Joki vapaa, vapaana maakunta-, kunta- ja kylärajoista, vapaana pahasta hengestä, vapaana apatiasta ja asenteista, vapaana vanhoista kaunoista, intressiristiriidoista ja poliittisista rajoitteista. Joki vapaana, vapaana vieraiden tulla ja olla.

Sillä se ken näkee padot ja muurit, näkee kylmästi, kohtaa esteet itsessään,
mutta se ken näkee joen, näkee lämmön, näkee virran ja vapaat rannat, se kohtaa itsensä ja mahdollisuudet. Joen padot antavat niin monelle syyn olla aloittamatta, olla edes ajattelematta.

Missä ne joen padot ovat, elleivät myös varjoina ihmisten mielissä. Ajatuksia kiristävänä ketjuna, betoniseen massaan pakotettuina:

Yksi: Joen niskassa ylimpänä järvivedenvartijana Jylhämä,
- mieltä tummaa epäusko, raukkamaisuus, pelkokin.
Kaksi: Joessa kasvaa kohta jo muurimainen Nuojua,
- mielessä välähtää välinpitämättömyyttä, laiminlyöntejä ja laiskuutta.

Kolme: Jokeen poikkipadottuna matkan päässä turhan irvokas Utanen,
- mieliä kanavoittavat kaunat, kateus ja katkeruus.
Neljä: Joella virtaa vastassa vain vähän alempana tyly Pälli,
- mielessä kiusaa kyräily, ahtaimpana asenteena sisäsiitetty epäily.

Viisi: Joki peittää lopunkin lumon, koittaa monumentaalinen virranpidättäjä Pyhäkoski,
- mieleen pistää selittäminen, pakeneminen, häpeä.
Kuusi: Joen juoksua jarruttaa seuraavana savimaahan sijattu pikkuinen Montta,
- mielessä painaa vastuunpakoilu, itsepetos, rauhattomuus.

Seitsemän: Joessa riistetyssä jäljellä vielä miltei merenrajana Merikoski,
- mieltä riipoo yhteistyökyvyttömyys, uppiniskaisuus, syväksi uurtunut suru.
Siinäpä sen seitsemän syntiä - niitä jotka eilen tehty , myös niitä joita tänään tehdään.

Maiseman mielitie – Oulujoki. Joki voittaa padot, se hakee uomansa. Entä me, mitä uomaa me haemme?
Oulujokiset ihmiset, kunnat ja kylät. Kaikki.
Purkakaa pahimmat padot – vapauttakaa mielenne menneistä!
Joki, maiseman mielitie.