Oulu - paska kaupunni, vol 2

Saatteeksi: Joudumme kohta päättämään Jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta Kemiran tehdasalueelle. Päätös merkitsee yli 80 miljoonan euron investointia. Koen, ettei asiasta ole järjestetty riittävästi tietoa, eikä lainkaan puolueetonta tietoa. Tähän epäkohtaan liittyen esitin aiemmin erityisen laitosaiheisen valtuustoinfon järjestämistä. Sellainen järjestetään 23.11.
Seuraavassa on joitakin vastauksia odottavia kysymyksiä. Oma kantani suunnitelman mukaista polttolaitosta kohtaan on kielteinen.

Valtuutetuille:

Oulun kaupunginvaltuusto on päättämässä yli 80 miljoonaa euroa maksavan jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta. Kyse on yhdestä Oulun kaupungin kaikkien aikojen SUURIMMISTA INVESTOINNEISTA. Luulisin, että valtaosalle valtuutetuista tämä jättihanke lienee kuitenkin mysteeri. Lisäinformaatio on tarpeen päätöksenteon tueksi. Jätteenpolttolaitos ei toteuta EU:ssa vahvistettua JÄTEHIERARKIAA (tarkoittaa: a) toimia niin, ettei jätettä synny, b) kierrätysmahdollisuuksien käyttäminen, c) jätemateriaalin hyödyntäminen uusiokäyttöön, d) energian tuottaminen jätettä polttamalla).
Kansalaisia on opetettu viimeiset 15 vuotta noudattamaan jätehierarkiaa. Oppi on mennyt ihailtavissa määrin perille. Myös yksityisiä ja julkisia investointeja jätehierarkian oikeaoppiseen toteuttamiseen liittyen on tehty. Sellaisesta on jätteenpolttolaitoksessakin kyse. Mutta määrässään esitetyn kaltaisena toteutuva hanke on täysin omaa luokkaansa, vaikkakin se edustaa jätehierarkiassa vasta sitä viimeistä vaihtoehtoa.

Pelkästään investoinnin suuruuden vuoksi laitoksen perustamista on voitava tarkastella puolueettomasti, avoimesti, kiihkottomasti ja kestävästi. Myös valmisteluvaiheen mahdollisia JÄÄVIYSKYSYMYKSIÄ on uskallettava selvittää. Laitoksen suunnitteluvaiheessa esittelijänä on toiminut rakentajaa edustavan Oulun Energian johtaja Tapani Kurkela, joka myös istuu ko. laitosta operoivan, osaksi Oulun kaupungin omistaman Laanilan Voima Oy:n johtoryhmässä sekä Pohjolan Voima Oy:n hallituksessa. PVO omistaa suurimmaksi osaksi Laanilan Voima Oy:n. Kurkela on isännöinyt tutustumismatkoja ja lobannut merkittävimmät päättäjät myötämieliseksi laitoksen rakentamiselle. Niin ikään apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkalan kantaan vaikuttavat kytkökset täytyy selvittää. Nyt on kyse siitä, kuka vie ja kuka vikisee. Paitsi, että tarkastellaan kriittisesti valmisteluvaiheen menettelytapoja, on meidän päättäjien velvollisuutena peilata päätöstä meidän itse linjaamiemme KESTÄVÄN KEHITYKSEN arvojen valossa.

Kysymykset

1. Miksi Oulun kaupunki investoi jätteenpolttolaitokseen, jota tulee käyttämään kaupungin vain osaksi omistama yhtiö? Mikäli investointi on niin kannattava, kuin laskelmat näyttävät, niin miksei laitosta operoiva Laanilan Voima Oy itse rakenna laitosta? Arvioiden mukaisesti laitoksen ennakoidaan tulouttavan kaupungille 0,275 miljoonaa euroa vuodessa. Onko noinkaan vaatimaton tuottotavoite realistinen?

2. Laitoksen on arvioitu polttavan 120.000 tonnia jätettä vuodessa. Kannattavuuslaskelmat on laskettu tämän luvun perusteella. Realistinen kertymä on korkeintaan 55.000 tonnia. Oulun kaupunki omistaa ainoastaan Oulun jätehuollon toimialueella kotitalouksissa syntyvän jätteen ja voi ohjata sen haluamaansa hyödyntämispaikkaan. Yritysten ja Oulun jätehuollon ulkopuolisten kuntien jätteiden käytöstä päättävät muut kuin Oulun kaupunki. Mistä laitos tulee saamaan tarvitsemansa jätepolttoaineen?

3. Oulun Jäte maksaa kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä veroa valtiolle. Kustannus on merkittävä (30 eur/tonni) ja se peritään asiakkailta, siis kuntalaisilta veronmaksajilta ja yrityksiltä. Poltettavan jätteen suhteen veroa ei tarvitse maksaa. Miten kuntalaiset hyötyvät syntyvästä säästöstä, vai onko kyseessä veronmaksajien kustantama tulonsiirto valtiolta kunnalle?

4. Minkä sopimuksen perusteella Oulun Energia voi rakentaa laitoksen toisen yhtiön (Kemira) omistamalle tontille ja käyttää hyväkseen ko. yhtiön omistamaa infrastruktuuria? Miksei laitosta rakenneta kaupungin omistaman Toppilan lämpövoimalan yhteyteen? Millaiseen sopimukseen Oulun Energia ja Oulun Jäte ovat päässet polttoaineen käyttämisestä?

5. Onko polton tuloksena syntyvän höyryn tuottaminen jätteellä edullisempaa kuin biomassalla, turpeella tai hiilellä tuotetun höyryn?

6. Laitoksen käyttöiäksi on arvioitu 15 vuotta. Maksaako laitos tuossa ajassa itsensä ja tuottaako se riittävästi rahaa uuden laitoksen rakentamiseen? Nähdyt laskelmat eivät tue tällaista tavoitetta. Oulun Energian 2008 vuosikertomuksen mukaan yhtiöllä on vain kolme höyryasiakasta (OYS, keskuspesula ja Kemira). Vesivoimalaitoksen käyttöikä on 50 vuotta ja sen jälkeen turbiinikoneiston uusiminen maksaa vain murto-osan jätteenpolttolaitoksen uusimisesta. Vesivoimalaitos ja jätteenpolttolaitos eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

7. Epärealistisen ylimitoitettu laitos on taloudellisesti kannattamaton. Tarkastellaanko laitoksen tuottoa jatkossa omana yksikkönä vai kätketäänkö se "muun energiantuotantotoiminnan" sekaan? Toimiakseen kannattavasti on laitoksen hankittava jätettä sieltä, missä sitä tuotetaan, eli toisista kunnista, vaikkapa Argangelista Venäjältä. Onko mahdollista, että aggressiivinen jätteenhankinta aiheuttaa odottamatonta kilpailua ja niin ollen hintojen vääristymiä? Miten taataan, että oululaiset jätepolttoaineentuottajat ovat tasavertaisessa asemassa muiden kuntien yksityisten polttoainetuottajien kanssa?

8. Leijupetirakenteella toteutettuna laitos noudattaisi paremmin linjaamaamme kestävän kehityksen periaatetta ja takaisi jatkossakin monipuolisen jätteiden lajittelun ja hyötykäytön. Millä perusteella laitoksen polttotekniikaksi on kuitenkin esitetty massapolttoon perustuvaa arina-vaihtoehtoa, joka on leijupetikattila -vaihtoehtoa huomattavasti kalliimpi? Massapolttolaitos ei erottele jätettä, kaikki palaa. Toisaalta lupaehdoissa ja muissa asiakirjoissa kuitenkin puhutaan syntypaikkalajitellusta jätteestä. Onko tässä ristiriitaa tulevan käytännön suhteen? Onko muita toteuttamisvaihtoehtoja selvitetty? Ketkä ovat selvittäneet? Mikä on ollut esittelijöiden ja asiantuntijoiden asema ja intressi liittyen laitoksen rakentamista puoltavaan päätökseen?

9. Mitä epäkohtia ja riskejä jätteenpolttolaitos sisältää a) taloudellisesti kaupungille, b) kestävälle kehitykselle, c) yksityisille yrityksille, d) työllisyydelle ja e) nykyiselle Oulun jätehuollolle? Kannattaako niitä ottaa?

10. Voidaanko valtuuston tekemää lopullista rakentamispäätöstä lykätä, kunnes valtuutetut ovat saaneet vastaukset vähintään edellä esitettyihin kysymyksiin?

Heikki Pesämaa
valtuutettu (kok)