Heikki Pesämaa, 11.11.09 Karjasilta, koulu
ONKO KYLÄHENKEÄ?
Miksi olisi kylähenkeä – eli mitä mitattavissa olevaa HYÖTYÄ siitä minulle olisi? Ja kuka tukee kylähenkeä, mitä hankkeita kylähengen kehittämiseksi on käynnissä?
Olemme ajautumassa pahoin voivan HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN kriisiin – pyyteetön vapaaehtoistyö ja luonteva avunanto (talkoot esim.) eivät ole trendikkäitä, - inhimillinen välittäminen on out, systeemi on ominut välittäjän tehtävän – se on meidän tuntema hyvinvointiyhteiskuntamme. Tänään TV:ssä mainostettiin virtuaalista maanviljelyä. On kuulemma kovasti virikkeellistä, kun voi virtuaalisesti ennen Kauniita ja Rohkeita, Emmerdaalia ja Salattuja Elämiä käydä hankkimassa virtuaalirahalla kasveja ja pistellä niitä peltoon yön ajaksi kasvamaan. Virtuaalisesti tietenkin. Hohhoijaa. Hypnoosia kaikki.
Kutsumustöistä (hoitoala, papit, poliisit, upseerit, jne…) ei makseta kilpailukykyistä korvausta, kutsumuksen osuus ulosmitataan palkasta. Silti kyseessä on monissa tapauksissa erittäin kriittiset tehtävät, jotka saavat merkityksen vasta suurimman omakohtaisen hädän keskellä. Palkkoja on vaikea nostaa, sen ymmärrän, mutta kutsumustyön arvostusta voisi ehkä muutoinkin kasvattaa.
No sitten hoivaan ja holhoukseen, joiden armo on ulotettu myös terveisiin ihmisiin – uusia diagnooseja tuotetaan (selittämätön paha olo, ”mikä mun on?”) ja lääketeollisuus kiirehtii kehittämään tarpeisiin aina vain uutta ratkaisua, siis kipulääkettä. Tällaisenaan kehitys johtaa siihen, ettei kohta kenenkään kannata olla terve. Pärjätäkseen on parempi olla edes pikkuisen ongelmallinen tai muuten vaan kipeä. Jos systeemi saa määrittää ihmisen onnen, on ihminen heikoilla.
Ihmisten on alettava kantamaan a) huolta ja b) vastuuta itsestään. Ihmisen täytyy rakastaa itseään aidosti sellaisena kun on, eikä sellaisena kuin TV:n ja netin opastamana haaveilisi olevan. Rakastakaa itseänne ihmiset, välittäkää lähimmäisistänne, ja huolehtikaa ympäristöstänne. Ihminen on osa todellista luontoa, maailmaa, missä aurinko sokaisee, hajoaminen haisee ja taudit tarttuvat. Emme saisi etääntyä kovin kauaksi todellisuudesta.
Myös sopimusperusteinen työmarkkinasysteemi on ajastaan jäljessä. Se on kallis, etäällä tämän ajan arjesta ja joustamaton. Se on tällaisenaan tullut tiensä päähän. Työmarkkinoille tarvitaan kokonaan uusia avauksia, joilla turvattaisiin paitsi työntekijöiden, myös koko kansantaloutemme selviytyminen ja pärjääminen. On jokseenkin irvokasta seurata näinä aikoina esim. meitä lähellä olevien laskettelukeskusten työtaistelutilannetta. Pohjoinen Suomi häviää eniten, etelästä tulleet tilapäistyöntekijät saattavat voittaa 30 euroa kuukausipalkkaansa, yhteensä noin 150 euroa vuodessa, verojen jälkeen 100 euroa. Sen satasen vuoksi olemme valmiita tuhoamaan tärkeää pohjoisen Suomen elinkeinoa.
AY-johtajat julistavat epämoraalisia vaatimuksiaan, totta kai, siitähän heille maksetaan vuorineuvostason korvausta. Kukapa ei lauluja laulelisi, kun isoa maksua vastaan lavalle pyydetään. Mutta kaikkiin ryhmiin jäykät yleissopimukset eivät sovellu. Johtajien olisi aika havahtua huomaamaan aikojen muuttuneen. Nyt tarvitaan paitsi työpaikkakohtaisia sopimuksia, myös työhistorian ja työkelpoisuuden huomioivia sopimuksia.
Nuorten työllistämisen tulee olla meidän kaikkien huolena. Ja se onkin kohtalokkaan kokoinen huoli! Nuoria on saatava töihin, nuorille on laadittava omat työsopimukset, jotka synnyttävät todellisia työllistymisen mahdollisuuksia. ERITYISLAINSÄÄDÄNTÖ on tarpeen. On kaikilla mittareilla tarkasteltuna kestämätöntä, että nuoret oppivat elämään sosiaaliluukulta, eivätkä enää edes nolostu impatessaan toimeentulonsa yhteiskunnalta. Kotona odottaa näyttöpääte, siellä on joka tarpeeseen viihdettä, anonyymiä sosiaalista mediaa ja muita virtuaalimaailman mahdollisuuksia. Mitä muuta nuori elääkseen tarvitsee? Huh! Tämä on pelottava skenaario, toivottavasti siitä ei synny MAAN TUHOISAA TAPAA. Monelle se on kuitenkin jo tätä päivää, ja myös tulevaisuutta.
Vanhusten hoitamisessa pelkästään on paljon työtarpeita, joita nuoret voisivat suorittaa. Kaikki tukityö on arvokasta ja tarpeellista. Myös kolmannen sektorin palveluntarjoajien suhteen on kehitettävä uusia työllistämisen mahdollisuuksia. Kukaan ei saa jäädä kotiin, kaikille on töitä! Huomattava on, että lähivuosina eläköityvät ihmiset ovat suuri ja osaava YRITTÄJÄRESURSSI. Senioriyrittäjille olisi luotava sopivan joustavia välineitä yrityksen perustamiseksi.
Kylähenki, siitähän tässä lopulta on kysymys. Ihmisen perustarpeista kuulua joukkoon, osallistua ja vaikuttaa. Kylähenkeä syntyy silloin, kun ihmiset ovat yhdessä ja yksituumaisia asumisensa laadun parantamiseen liittyvissä kysymyksissä. Aina se ei tarkoita valittamista tai protestointia, se voi olla luonteeltaan myös positiivista, esimerkiksi lauluiltoja, jumppatunteja tai vaikka maisemanhoitotöitä.
Kaikki joukolla kylähenkeä puhaltamaan!
12.11.2009
4.11.2009
Oulu - paska kaupunni!
Olemme suuressa kaupunkiorganisaatiossamme valmistelemassa suuren luokan investointia. Investointi oli Talousarvioesityksen mukaan jaettu kolmelle vuodelle alkaen jo parin kuukauden päästä koittavasta vuodesta 2010. Investoinnin arvo esityksessä oli yhteensä 81 miljoonaa euroa. Se on suuri summa rahaa. Kyseessä on konkreettisesti kaupunkimme suuntaa linjaava päätös, arvovalinta. Sen vuoksi näkisin hyvinkin tarpeelliseksi esittää valtuutetuille joitakin pohdinnan arvoisia kysymyksiä ja näkemyksiä, joiden avulla toivon herättäväni valtuutetut puoltamaan esitystäni Jätteenpolttolaitosinfon järjestämisestä. Kirjoitan minä -muodossa, mutta kohdistan sanani Sinulle, siinä missä itsellenikin.
1. Taustatiedot, onko niitä esitetty?
Suunnitelmat Jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta, toiminnasta ja kannattavuudesta ovat selviä ja ymmärrettäviä. Niihin tutustuttuani olen tullut riittävissä määrin tietoiseksi asiasta niin, että koen voivani perustella oululaisille päätökseni. Olen perehtynyt laadittuihin arvioihin ja laskelmiin. Olen myös saanut tarpeeksi taustatietoa suunnitelmiin vaikuttaneista lähtökohdista ja rakentamista puoltavista tekijöistä. Jätteenpolttolaitos on suunnitelmien perusteella kiistatta kannattava hanke, joka esitettyjen dokumenttien perusteella on rakennettava sellaisena kuin esitetty. Jos näin olisi, ei tätä kirjettä tarvittaisi. Mitä dokumentteja minä oikeasti olen saanut tutustuttavakseni? Olenko sittenkään vakuuttunut kannastani vai epäröinkö vielä?
2. Kestävä kehitys – kaupungin toimintaa ohjaava arvo
Olen mielestäni valistunut ihminen, harrastan ja kannatan muun muassa jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Se on osa kestävää kehitystä, joka liittää yhteen yhteiskuntamme taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia tarpeita. Saatan ylpeänä todeta, että kestävän kehityksen periaatteet on kirjoitettu kaupungin toimintaa ohjaavaksi suositukseksi. Mielestäni jätteitä ei pitäisi kaataa kaatopaikoille nykyisiä määriä, vaan sekalaisesta jätteestä olisi erotettava kierrätykseen ja muuhun uusiokäyttöön kelpaava materiaali sekä erikseen poltettava energiajäte. Jätteenpolttolaitokselle myönnetyssä ympäristöluvassa oikeutetaan laitos polttamaan syntypaikkalajiteltua sekajätettä. Mitä se on käytännössä? Mitä tarkoitetaan syntypaikkalajitellulla sekajätteellä?
3. Työllistämisen mahdollisuudet
Jätemateriaalin vastaanotto, lajittelu sekä jalostaminen voisivat työllistää ison joukon sellaisia vajaakuntoisia ja vaikeasti työllistettäviä oululaisia kanssaihmisiämme, joiden työllistämistilaisuuksien edistämisen tulee mielestäni olla yksi meidän päättäjien suurimmista tehtävistä. Näenkö nämä mahdollisuudet, vai rajoittavatko ahtaat ennakkokäsitykseni katsantoni keilaa?
4. Ympäristöteknologia
Ympäristöön ja energiantuotantoon liittyvät innovaatiot ovat mahdollisuuksia, joita meidän päättäjien olisi osaltamme tuettava. Annammeko insinööreillemme mahdollisuuden uusien innovaatioiden kehittämiseen vai latistammeko väärillä ratkaisuillamme koko viherteknologisen luovuuden? Uuden ja suuren Jätteenpolttolaitoksen rakentaminen ei edistä ympäristö- tai energiantuotantoinnovaatioiden syntymistä, sillä se polttaa materiaaliin katsomatta kaiken palavan jätteen. Olenko tietoinen valtakunnallisista kierrätystavoitteista, mitä ne ovat ja miten ne on huomioitu?
5. Yritysvaikutukset - työpaikkaodotukset
Ovatko asianosaiset poliittiset päättäjät Jätteenpolttolaitoksen valmisteluvaiheessa tavanneet riippumattomia asiantuntijoita ja jätetoimialan yksityisiä oululaisia toimijoita? Onko yritysvaikutusten arviointia tehty, tarvitseeko sitä tehdä kun on kyse julkisesta investoinnista? Kuitenkin kummeksun, miksi meillä sitten niin paljon puhutaan elinkeinojen tukemisesta, yrittäjyysmahdollisuuksien kehittämisestä ja uusien yritysten perustamisesta. Ovatko alalla toimivien yrittäjien ja yhdistysten kannanotot ja näkemykset huomioitu mukaan selvitykseen? Jos näin on menetelty, ovatko kaikki realistiset vaihtoehdot jätteiden hyödyntämiseksi nyt kartoitettu, vertailtu ja tutkittu? Olenko minä tästä missään määrin tietoinen? Tiedänkö, keitä ovat lausuntoja laatineet asiantuntijat ja mitä tahoa he edustavat? Ovatko he alun alkaen ollenkaan riippumattomia? Hyväksyisinkö minä kaikki selvitykset? Voisinko nyt sanoa tutustuneeni ja ymmärtäneeni tutkimusten tulokset ja tuloksien syntymiseen vaikuttaneet tekijät?
6. Lobbaus
Onko todempaa sittenkin, etten ole itse välittänyt, enkä oikeastaan ehtinytkään ottaa selvää tästä Oulun kaupungin kaikkien aikojen suurimpiin lukeutuvasta yksittäisestä investoinnista. Kuitenkin rakentamispäätöstä kenties puoltava kantani on muodostunut asianosaisilta viranhaltijoilta tai puolueryhmästä saamieni yksiselitteisten ohjeiden, neuvojen tai tietojen perusteella. Uuden Jätteenpolttolaitoksen rakentaminen on siis käsitykseni mukaan ainoa perusteltavissa oleva vaihtoehto. Hyväksynkö kiltisti, että omassa puolueryhmässäni on minua kokeneempia valtuutettuja, joiden kuuluukin ohjata käsityksiäni? Oletanko sinisilmäisesti heidän olevan minua paremmin perillä jätteenkäsittelyasioista; aivan kuten myös ovat muista systeemin asioista?
7. Toppilan toinen kattila
Oulun kaupunki omistaa Oulun Energia liikelaitoksen. Oulun Energia omistaa Toppilan Lämpövoimalan, jossa tiedän poltettavan pääasiassa turvetta, mutta joskus myös kivihiiltä, haketta ja muutakin biomassaa. Toppilan Lämpövoimalassa on kaksi polttoyksikköä, joista toista voitaisiin muuttaa soveltuvaksi myös jätteenpolttotarkoitukseen. Tätäkin vaihtoehtoa olisi mielestäni syytä selvittää perusteellisemmin ja puolueettomammin ennen lopullista päätöstämme uuden Jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta. Uudelle Jätteenpolttolaitokselle varatulla sijaintipaikalla Kemiran tehdasalueella toimii jo nyt jätteiden polttoon soveltuva laitos, jossa on suoritettu jätteiden polttoa tutkimusmielessä. Mitä sellaista tietoa sieltä on saatu ja saadaan, mikä ei olisi ollut saatavilla toimivista jätteenpolttolaitoksista? Olisinko kiinnostunut kuulemaan koepoltosta enemmän? Kiinnostaisiko minua myös tietää miten suuria hiilidioksidipäästöjä suunniteltu Jätteenpolttolaitos aiheuttaisi ja miten ne vaikuttaisivat meidän päästötavoitteisiin? Päästöistä puhutaan paljon, mutta minä en osaisi vastata kuinka me omilla päätöksillämme edistämme tai eliminoimme Valtioneuvoston asettamia tavoitteita.
8. Oulu – Paska kaupunni
Jätteestä on tarkoitus uuden Jätteenpolttolaitoksen ansiosta tehdä kaupungille iso bisnes, suurin piirtein kuten Merikosken vesivoimalaitos. Kyllähän Ouluun vettä virtaa, mutta miten lienee jätevirtojen laita. Bisnekseen on vuosikymmenten pituinen ja kitkerän kuminkäryinen matka, sillä tässä mielessä tarkoitettuna bisnes syntyy vasta silloin, kun se on kansalaisille ja kaupungille kannattavaa. Kannattavaksi Jätteenpolttolaitos voidaan toki visioida etukäteislaskelmissa. Asetetaan vain riittävän suuria lukuja kuvaamaan toiminnan teoreettista kannattavuutta. Olenko minä riittävän tietoinen, millaisiin laskelmiin kannattavuutta kuvaavat arviot perustuvat ja mistä lähteistä nuo kovin houkuttelevan oloiset luvut on tuotettu? Tiedänkö varmasti, että niillä on kestävää moraalista pohjaa. Olenko pohtinut, suostuisivatko oululaiset sähkönkuluttajat maksamaan huomattavasti korotettuina energiamaksuina uuden Jätteenpolttolaitoksen kannattavaksi? Entä onko se oikein, että kuluttajat maksavat uudelle laitokselle paitsi tuottamastaan polttoaineesta myös sen polttamisen tuloksena syntyvästä energiasta? Koenko bisnesmallin tällaisenaan olevan oikeudenmukainen?
9. Mistä riittää roska
Laskelmien mukaisesti uusi Jätteenpolttolaitos tulisi hyödyntämään eli polttamaan 130 000 tonnia jätettä vuodessa. Nykyisin Oulun seutukunnan alueelta tuotetaan enintään 50 000 tonnia poltettavaksi sopivaa jätettä ja sekin määrä vähenee vuosittain kahdella prosentilla. Oulu on Pohjois-Suomen johtava talousalue. Muut pohjoisen alueet yhdessäkään eivät tuota laskelmista puuttuvaa osuutta jätteistä. Onkin ilmeistä, että Oulun uuteen Jätteenpolttolaitokseen hankitaan polttoainetta naapurimaista. Ruotsin puolella toimii jätteenpolttolaitoksia, tosin mm. jätteen vähenemisestä johtuen nekin toimivat nykyisin pääosin vajaalla kapasiteetilla. Ruotsin puolelle poltettavaa jätettä toimitetaan täältä Pohjois-Suomesta, mm. Kemin ja Tornion alueilta. Venäjän puolella ei ilmeisesti ole läntisten vaatimusten mukaisia jätteenpolttoon soveltuvia laitoksia, vaikka sielläkin toki jätettä tuotetaan. Olenko omaa kantaa muodostaessani ottanut huomioon, että Oulun uusi Jätteenpolttolaitos hankkisi polttoaineekseen kelpaavaa jätettä myös Venäjältä?
10. Karhunpalvelus kansalaistaidolle
Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana suomalaisia, kuten meitä oululaisiakin, on opetettu ja kehotettu lajittelemaan jätteemme. Ilokseni olen havainnut, että oppi alkaa mennä perille. Tästä yhtenä osoituksena on nähtävä Ruskon kaatopaikalla mainiosti toimiva ja suosittu jätteiden lajitteluasema. Tällaista kansalaistaidon kehitystä meidän on minun mielestäni syytä jatkaa ja suosia. Uuden Jätteenpolttolaitoksen myötä kotitalousjätteiden lajitteleminen menettäisi kokonaan alkuperäisen merkityksensä ja palaisimme valveutuneisuutemme suhteen takaisin seitsemänkymmentäluvulle. Haluanko olla vaikuttamassa negatiiviseen kehitykseen kaupungissamme?
11. Esitys Valtuustoinfon järjestämiseksi
Olen kiinnostunut kaupunkimme asioista. Siksi ryhdyin alun alkaenkin ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa. Kannan päättäjän vastuuta perehtymällä mahdollisimman objektiivisesti käsiteltäviin asioihin.
Tahdon osaltani olla mukana rakentamassa kotikaupungistani viihtyisää ja elinvoimaista elinympäristöä niin meille itsellemme kuin tuleville sukupolvillekin. Tiedän isojen laitosinvestointien pitkäkestoiset ja kauaskantoiset vaikutukset ja otan ne päätöksiä tehdessäni huomioon. Jonain kauniina päivänä tahdon sanoa olevani yksi niistä oululaisista päättäjistä, jotka kerran yhdessä hyväksyttyjen arvojen mukaisesti asettivat ihmisen systeemin edelle.
Olen esittänyt järjestettäväksi yksinomaan Jätteenpolttolaitokseen liittyvää Valtuustoinfo-tilaisuutta ennen lopullista päätöstä laitoksen rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä.
Heikki Pesämaa
1. Taustatiedot, onko niitä esitetty?
Suunnitelmat Jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta, toiminnasta ja kannattavuudesta ovat selviä ja ymmärrettäviä. Niihin tutustuttuani olen tullut riittävissä määrin tietoiseksi asiasta niin, että koen voivani perustella oululaisille päätökseni. Olen perehtynyt laadittuihin arvioihin ja laskelmiin. Olen myös saanut tarpeeksi taustatietoa suunnitelmiin vaikuttaneista lähtökohdista ja rakentamista puoltavista tekijöistä. Jätteenpolttolaitos on suunnitelmien perusteella kiistatta kannattava hanke, joka esitettyjen dokumenttien perusteella on rakennettava sellaisena kuin esitetty. Jos näin olisi, ei tätä kirjettä tarvittaisi. Mitä dokumentteja minä oikeasti olen saanut tutustuttavakseni? Olenko sittenkään vakuuttunut kannastani vai epäröinkö vielä?
2. Kestävä kehitys – kaupungin toimintaa ohjaava arvo
Olen mielestäni valistunut ihminen, harrastan ja kannatan muun muassa jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Se on osa kestävää kehitystä, joka liittää yhteen yhteiskuntamme taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia tarpeita. Saatan ylpeänä todeta, että kestävän kehityksen periaatteet on kirjoitettu kaupungin toimintaa ohjaavaksi suositukseksi. Mielestäni jätteitä ei pitäisi kaataa kaatopaikoille nykyisiä määriä, vaan sekalaisesta jätteestä olisi erotettava kierrätykseen ja muuhun uusiokäyttöön kelpaava materiaali sekä erikseen poltettava energiajäte. Jätteenpolttolaitokselle myönnetyssä ympäristöluvassa oikeutetaan laitos polttamaan syntypaikkalajiteltua sekajätettä. Mitä se on käytännössä? Mitä tarkoitetaan syntypaikkalajitellulla sekajätteellä?
3. Työllistämisen mahdollisuudet
Jätemateriaalin vastaanotto, lajittelu sekä jalostaminen voisivat työllistää ison joukon sellaisia vajaakuntoisia ja vaikeasti työllistettäviä oululaisia kanssaihmisiämme, joiden työllistämistilaisuuksien edistämisen tulee mielestäni olla yksi meidän päättäjien suurimmista tehtävistä. Näenkö nämä mahdollisuudet, vai rajoittavatko ahtaat ennakkokäsitykseni katsantoni keilaa?
4. Ympäristöteknologia
Ympäristöön ja energiantuotantoon liittyvät innovaatiot ovat mahdollisuuksia, joita meidän päättäjien olisi osaltamme tuettava. Annammeko insinööreillemme mahdollisuuden uusien innovaatioiden kehittämiseen vai latistammeko väärillä ratkaisuillamme koko viherteknologisen luovuuden? Uuden ja suuren Jätteenpolttolaitoksen rakentaminen ei edistä ympäristö- tai energiantuotantoinnovaatioiden syntymistä, sillä se polttaa materiaaliin katsomatta kaiken palavan jätteen. Olenko tietoinen valtakunnallisista kierrätystavoitteista, mitä ne ovat ja miten ne on huomioitu?
5. Yritysvaikutukset - työpaikkaodotukset
Ovatko asianosaiset poliittiset päättäjät Jätteenpolttolaitoksen valmisteluvaiheessa tavanneet riippumattomia asiantuntijoita ja jätetoimialan yksityisiä oululaisia toimijoita? Onko yritysvaikutusten arviointia tehty, tarvitseeko sitä tehdä kun on kyse julkisesta investoinnista? Kuitenkin kummeksun, miksi meillä sitten niin paljon puhutaan elinkeinojen tukemisesta, yrittäjyysmahdollisuuksien kehittämisestä ja uusien yritysten perustamisesta. Ovatko alalla toimivien yrittäjien ja yhdistysten kannanotot ja näkemykset huomioitu mukaan selvitykseen? Jos näin on menetelty, ovatko kaikki realistiset vaihtoehdot jätteiden hyödyntämiseksi nyt kartoitettu, vertailtu ja tutkittu? Olenko minä tästä missään määrin tietoinen? Tiedänkö, keitä ovat lausuntoja laatineet asiantuntijat ja mitä tahoa he edustavat? Ovatko he alun alkaen ollenkaan riippumattomia? Hyväksyisinkö minä kaikki selvitykset? Voisinko nyt sanoa tutustuneeni ja ymmärtäneeni tutkimusten tulokset ja tuloksien syntymiseen vaikuttaneet tekijät?
6. Lobbaus
Onko todempaa sittenkin, etten ole itse välittänyt, enkä oikeastaan ehtinytkään ottaa selvää tästä Oulun kaupungin kaikkien aikojen suurimpiin lukeutuvasta yksittäisestä investoinnista. Kuitenkin rakentamispäätöstä kenties puoltava kantani on muodostunut asianosaisilta viranhaltijoilta tai puolueryhmästä saamieni yksiselitteisten ohjeiden, neuvojen tai tietojen perusteella. Uuden Jätteenpolttolaitoksen rakentaminen on siis käsitykseni mukaan ainoa perusteltavissa oleva vaihtoehto. Hyväksynkö kiltisti, että omassa puolueryhmässäni on minua kokeneempia valtuutettuja, joiden kuuluukin ohjata käsityksiäni? Oletanko sinisilmäisesti heidän olevan minua paremmin perillä jätteenkäsittelyasioista; aivan kuten myös ovat muista systeemin asioista?
7. Toppilan toinen kattila
Oulun kaupunki omistaa Oulun Energia liikelaitoksen. Oulun Energia omistaa Toppilan Lämpövoimalan, jossa tiedän poltettavan pääasiassa turvetta, mutta joskus myös kivihiiltä, haketta ja muutakin biomassaa. Toppilan Lämpövoimalassa on kaksi polttoyksikköä, joista toista voitaisiin muuttaa soveltuvaksi myös jätteenpolttotarkoitukseen. Tätäkin vaihtoehtoa olisi mielestäni syytä selvittää perusteellisemmin ja puolueettomammin ennen lopullista päätöstämme uuden Jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta. Uudelle Jätteenpolttolaitokselle varatulla sijaintipaikalla Kemiran tehdasalueella toimii jo nyt jätteiden polttoon soveltuva laitos, jossa on suoritettu jätteiden polttoa tutkimusmielessä. Mitä sellaista tietoa sieltä on saatu ja saadaan, mikä ei olisi ollut saatavilla toimivista jätteenpolttolaitoksista? Olisinko kiinnostunut kuulemaan koepoltosta enemmän? Kiinnostaisiko minua myös tietää miten suuria hiilidioksidipäästöjä suunniteltu Jätteenpolttolaitos aiheuttaisi ja miten ne vaikuttaisivat meidän päästötavoitteisiin? Päästöistä puhutaan paljon, mutta minä en osaisi vastata kuinka me omilla päätöksillämme edistämme tai eliminoimme Valtioneuvoston asettamia tavoitteita.
8. Oulu – Paska kaupunni
Jätteestä on tarkoitus uuden Jätteenpolttolaitoksen ansiosta tehdä kaupungille iso bisnes, suurin piirtein kuten Merikosken vesivoimalaitos. Kyllähän Ouluun vettä virtaa, mutta miten lienee jätevirtojen laita. Bisnekseen on vuosikymmenten pituinen ja kitkerän kuminkäryinen matka, sillä tässä mielessä tarkoitettuna bisnes syntyy vasta silloin, kun se on kansalaisille ja kaupungille kannattavaa. Kannattavaksi Jätteenpolttolaitos voidaan toki visioida etukäteislaskelmissa. Asetetaan vain riittävän suuria lukuja kuvaamaan toiminnan teoreettista kannattavuutta. Olenko minä riittävän tietoinen, millaisiin laskelmiin kannattavuutta kuvaavat arviot perustuvat ja mistä lähteistä nuo kovin houkuttelevan oloiset luvut on tuotettu? Tiedänkö varmasti, että niillä on kestävää moraalista pohjaa. Olenko pohtinut, suostuisivatko oululaiset sähkönkuluttajat maksamaan huomattavasti korotettuina energiamaksuina uuden Jätteenpolttolaitoksen kannattavaksi? Entä onko se oikein, että kuluttajat maksavat uudelle laitokselle paitsi tuottamastaan polttoaineesta myös sen polttamisen tuloksena syntyvästä energiasta? Koenko bisnesmallin tällaisenaan olevan oikeudenmukainen?
9. Mistä riittää roska
Laskelmien mukaisesti uusi Jätteenpolttolaitos tulisi hyödyntämään eli polttamaan 130 000 tonnia jätettä vuodessa. Nykyisin Oulun seutukunnan alueelta tuotetaan enintään 50 000 tonnia poltettavaksi sopivaa jätettä ja sekin määrä vähenee vuosittain kahdella prosentilla. Oulu on Pohjois-Suomen johtava talousalue. Muut pohjoisen alueet yhdessäkään eivät tuota laskelmista puuttuvaa osuutta jätteistä. Onkin ilmeistä, että Oulun uuteen Jätteenpolttolaitokseen hankitaan polttoainetta naapurimaista. Ruotsin puolella toimii jätteenpolttolaitoksia, tosin mm. jätteen vähenemisestä johtuen nekin toimivat nykyisin pääosin vajaalla kapasiteetilla. Ruotsin puolelle poltettavaa jätettä toimitetaan täältä Pohjois-Suomesta, mm. Kemin ja Tornion alueilta. Venäjän puolella ei ilmeisesti ole läntisten vaatimusten mukaisia jätteenpolttoon soveltuvia laitoksia, vaikka sielläkin toki jätettä tuotetaan. Olenko omaa kantaa muodostaessani ottanut huomioon, että Oulun uusi Jätteenpolttolaitos hankkisi polttoaineekseen kelpaavaa jätettä myös Venäjältä?
10. Karhunpalvelus kansalaistaidolle
Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana suomalaisia, kuten meitä oululaisiakin, on opetettu ja kehotettu lajittelemaan jätteemme. Ilokseni olen havainnut, että oppi alkaa mennä perille. Tästä yhtenä osoituksena on nähtävä Ruskon kaatopaikalla mainiosti toimiva ja suosittu jätteiden lajitteluasema. Tällaista kansalaistaidon kehitystä meidän on minun mielestäni syytä jatkaa ja suosia. Uuden Jätteenpolttolaitoksen myötä kotitalousjätteiden lajitteleminen menettäisi kokonaan alkuperäisen merkityksensä ja palaisimme valveutuneisuutemme suhteen takaisin seitsemänkymmentäluvulle. Haluanko olla vaikuttamassa negatiiviseen kehitykseen kaupungissamme?
11. Esitys Valtuustoinfon järjestämiseksi
Olen kiinnostunut kaupunkimme asioista. Siksi ryhdyin alun alkaenkin ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa. Kannan päättäjän vastuuta perehtymällä mahdollisimman objektiivisesti käsiteltäviin asioihin.
Tahdon osaltani olla mukana rakentamassa kotikaupungistani viihtyisää ja elinvoimaista elinympäristöä niin meille itsellemme kuin tuleville sukupolvillekin. Tiedän isojen laitosinvestointien pitkäkestoiset ja kauaskantoiset vaikutukset ja otan ne päätöksiä tehdessäni huomioon. Jonain kauniina päivänä tahdon sanoa olevani yksi niistä oululaisista päättäjistä, jotka kerran yhdessä hyväksyttyjen arvojen mukaisesti asettivat ihmisen systeemin edelle.
Olen esittänyt järjestettäväksi yksinomaan Jätteenpolttolaitokseen liittyvää Valtuustoinfo-tilaisuutta ennen lopullista päätöstä laitoksen rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä.
Heikki Pesämaa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
