Ilmassa, omissa ajatuksissa

Siellä paistaa aurinko. Sunnuntaiksi luvattiin kohta kymmenen astetta lämmintä. Hyvä niin.

Tänä talvena huomasin, etten ole talvi-ihminen. Pakkaset alkoivat lokakuun lopussa. Muistan, kuinka sähkömies sanoi, että kytkisi saunarakennuksen ulkovalot sitten, kun lämpenee nollan päälle. Valot ovat yhä kytkemättä. Pimeyden kanssa pärjään kuta kuinkin hyvin, mutta kova ja hellittämätön pakkanen pusertaa kesällä kertyneen energiavarantoni vähiin.

Olisi kuitenkin jaksettava rutistaa. Maali häämöttää ja palkinto odottaa. Puhallan pitkään ja mietin, mikä palkinto se on, joka odottaa?!

Ääni sanoo: ole varovainen. "Kaikkea, mitä tästä lähtien kirjoitat, voidaan käyttää sinua vastaan syytöksenä mielistely-yrityksestä. Älä selitä hyveitäsi. Vaikene mieluummin."

Olen kipuamassa vedenjakajalle. Uudesti alkavan elämäni suunta selviää sunnuntai-iltana 17. huhtikuuta. Viikko siitä ja vaimoni täyttää vuosia. Varmaa siis on, että huhtikuussa meillä juhlitaan jossain vaiheessa.

Ajatukset aaltoilevat, eivät sentään ahdista. Mutta jo on riennettävä aikataulun mukaisesti eteenpäin.

Heikki