22.9.2008

Pelko pois!

”Työnteolla tästä on ennenkin selvitty”.

Selittäjiä ja suuntaa vailla olevia haahuilijoita on tämän ajan taide täynnänsä. Katsoin juuri Mika Waltarista kertovan kiihkottoman kunniakkaan TV-dokumentin. Siinä miehessä meille tämän ajan taapertajille on esikuva työn sankarista!
Nyt tahdon kuitenkin puuttua perimmäisiin vaaliaikaisiin vaivoihin. Pelottelu on vahva väline väärissä käsissä.

Pelko synnyttää uhkan. Pelkosi generoi osallesi epäilyjä ja vastustajallesi halun hyökätä. Miksi siis pistää ihmisiä pelkäämään, jos se varmimmin saattaa heidät vaaraan. Voisiko pelottelu ollakin tarkoitushakuista.
Millainen on pelkäävä ihminen? Epävarma, levoton ja arka totta kai, mutta myös altis vaikutteille, jopa harhoille. Pelkäävä ihminen on helpoin saalis pelottelijalle. Jos haluat saada ihmisiä valtaasi, pelottele heitä ja pelasta heidät huomaasi. Pelottele ja pelasta.

Poliittinen pelottelu on vanha keino vaikuttaa ihmisiin, jotka eivät viitsi tai pysty perehtymään tosiasioihin, vaan uskovat sen sijaan pelottelun propagandaa. Ja tietämättään vielä levittävät hysteriaa ympäristöönsäkin.

Varmaan monet meistä ovat havainneet vaalien alla vasemmiston nostavan teemoiksi ja puheenaiheiksi monenlaisia, usein täysin vailla todellisuuspohjaa olevia uhkakuvia, joita palavasilmäiset kansankiihottajat eli agitaattorit toistavat toistamasta päästyään ja tietoisesti vailla vastuuntuntoa. Täsmäohjelmoidun propagandan kohteiksi valitaan kerta toisensa jälkeen sellaiset kansanryhmät ja ihmiset, joiden ei uskota itse omin aivoin vaivautuvan muodostamaan käsitystään asioista. Näin on ollut ja näin tulee olemaan; vasemmistoa kuullaan, kun halutaan vimmastua vallanpitäjiä ja varakkaampaa väestöä kohtaan.

Vasemmiston on keinolla millä hyvänsä pystyttävä nostamaan kansan vimma, sillä sitä ilman he kärsivät vaalitilanteissa tappion ja menettävät asemiaan. Onkin mielenkiintoista, mistä tuo vimma tällä kertaa nostetaan, mikä onkaan sellainen epäkohta, joka voidaan julistaa porvareiden kontolle ja köyhän kansan kohtaloksi. Asialla sinänsä ei ole niin väliä, sillä sehän unohdetaan kuitenkin heti miten vaalien jälkeen. Köyhää kansaa kuulutetaan esiin kätköistään, vaikka sanan varsinaisessa merkityksessä sellainen kansanosa on hiljalleen katoamassa. Köyhä on se, joka kärsii kroonisesta rahapulasta käsi ojossa kaikkia tarjottuja työmahdollisuuksia kunnioittaen tai se, joka ei vammaisuutensa vuoksi kykene ansiotyötä tekemään, eikä suinkaan se, joka elää keskiolutelämää yhteiskunnan avustuksilla.

Yhdysvaltain jättimäinen pankkikriisi kelpaa taatusti vasemmiston viljelemäksi kuntavaaliteemaksikin, samoin kuin taannoisen Georgian kriisin seurausspekulaatiot, kuten myös globaali ilmastonmuutos, mutta lähemmin myös kuntien pakkoliitossuunnitelmat, vanhusväestön heitteillejättö, nuorten ajaminen syrjäytymiskierteeseen ja lasten kasvava pahoinvointi. Kaikki tullaan näkemään oikeistovoimien vallanpidon aikaansaamina karuina lopputuloksina.

Jos äänestäjällä on pelko perimmäisenä vaikuttimena, on vastaanotto propagandalle suotuisa. Pelkäävät ihmiset synnyttävät vastapuolella uhatuksitulemisen tunteen ja halun hyökätä. Pysytään poteroissa, tunteet ja vastatunteet ohjaavat päätöksentekoa pattitilanteeseen.

Minun maailmankatsomukseni mukaan ihminen saa pelätä, muttei pelotella. Eli saa sairastaa, muttei tietoisesti sairastuttaa toisia.

Hp.