17.11.2008

Menoja tulojen toivossa

Maanantaita mennään.
Aamu alkoi aikaisemmin kuin oli tarkoitus, koirat kai havaitsivat jotain, joka ylitti niiden valitettavan alhaisen ärsytyskynnyksen. Heräsin haukkuun kello kuusi ja kolmekymmentä, väsytti. Keittelin kahvit hämärässä hiljaisuudessa ja kipaisin peltilaatikosta aamuisen Kalevan. Kipakka pakkanen piristi ajatukset kiinni arkeen.

Kotiimme tilattujen viimeistelytöiden suhteen aletaan olla laskunmaksua vaille maalissa, viikon pituinen listoitus- ja levytysremontti päättyy nimittäin tänään.
Rouvalle tämä tietää kaivattua lepoa ja rauhaa, sillä hän ei ole onnistunut pysyttelemään irti syntyneiden sotkujen siivoustouhuista ja työn tielle joutuneiden huonekalujen siirtelyistä. Lääkärin määräyksestä ja minun ohjeistuksestani huolimatta.

Eilen illalla sain auteltua remonttiasiaa omilla puuhasteluillani. Siivosin nurkista suurimmat sotkukasat ja rakentelin siinä sivussa yhden pitkään kaivatun seinähyllyn. Tuli hyvä mieli, kuten tulee aina jotain valmiiksi saadessaan.

Kulunut viikonloppu meni melkein kokonaan kuraisessa Helsingissä kuivahkoa yhdistystoimintaa ja kunniakkaan kokoomuspolitiikan perusteita opetellessa. Harrastin terapeuttista automatkailua ja kuuntelin körötellessäni Jari Tervon Troikan. Täytyy todeta, että olin positiivisesti yllättynyt, sillä aiemmin en ole pitänyt itseäni vähäisenäkään tervofanina. En kyllä vieläkään villiintynyt sanavalmiiseen vuotokirjailijaan, vaikka hänen tekstinsä parissa hyvin viihdyinkin.

No, nyt on edessä työntäyteinen viikko, jota tulee osaltaan täyttämään keskustaoikeistolainen yhdistysasiamme. Lauantaina nimittäin pidetään Oulun Yhteiskoululla Oulujoen kokoomuksen Syyskokous, jossa tullaan valitsemaan vetovastuullisia päsmäreitä seuraavaksi vuodeksi. Vireä yhdistyksemme on kasvattunut jäsenmääräänsä viimeisen vuoden aikan yli sadalla! Olemme suvereenisti suurin kokoomuksen paikallisyhdistys Oulussa. Asemamme ei saa jäädä huomiotta toiminnassamme. Monien kokouskohtien ohella valmistelemme myös ansioituneiden aktivistiemme palkitsemista ansiomerkeillä. Ansiomerkkien luovuttaminen on aina hieno ja harras hetki, joka motivoi sekä saajaa että antajaa eteenpäin arvokkaassa yhdistystyössä.

Jokohan sitä malttaisi hetkeksi hellittää ja suoda itselleen kupillisen kahvia.

Olkoon kunnia kanssasi,
Heikki